Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 6752)

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6460.jpeg
Koski. Hyttikosken rannalla sijaitseva Kosken talo on kuulemma ”ikivanha”. Asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä on noin 20-vuotias ulkorakennus sekä kaksi noin 150-200-vuotiasta aittaa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6459.jpeg
Tervon uittopatsaat. Juuri Kerälän- ja Sipolankylän rajamaastossa sijaitsee Tervo, jonka sijoilla on ennen ollut Tolosen suvun Rantsilan kantapaikka. Tervon pihalle on Johan Tervo taiteillut muuraamalla patsaita. Yksi jokiahteen patsasrykelmä,…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6458.jpeg
Ylimämmi. Nälkävuosina 1867-68 nälkään kuolevia koottiin yhteen. Kerälänkylän Mämmäeesä oli tällainen ”nälkämeijeri”. Eräs kerälänkyläläinen muistelee Mämmenkin liittyvän Suomen sotaan: se olisi ollut venäläisten…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6456.jpeg
Ojanaho. Oikealla oleva Ojanahon luhtiaitta on vuodelta 1801. Osittain näkyvä asuinrakennus on 1800-luvulta. Aikoinaan se on ollut savupirtti.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6455.jpeg
Sadintarhan Männikö. Suomen sodan taisteluilta käytiin Rantsilassakin ja tuolloin kenraali Sandels majaili Rantsilassa. Sadintarhan kerrotaan olleen upseerien asumuksena. Eräs perimätieto kertoo, että Siikajoen voittoa 18.4.1808 olisi juhlittu…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6454.jpeg
Pitkä suora. Rantsilan Sipolankylästä kirkonkylälle johtava pitkä, suora tienpätkä. Suoralla on pituutta noin 10-12 km. Maaherra Alfthan rakennutti maantien hätäaputöinä nälkävuosina 1867-68: palkka maksettiin jauhoina. Maaherran…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6453.jpeg
Kurunnevan lintujärvi. Turpeennosto alkoi Kurunnevalla 1975 ja toiminta oli hyvin vilkasta. Turpeennosto on edelleen merkittävä elinkeino Rantsilassa. Osa suosta otettiin virkistyskäyttöön turpeennoston päätyttyä kyseisellä suonkolkalla ja…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6452.jpeg
Kurun sauna. Ennen vanhaan ei peltoja ollut niin runsain määrin kuin nyt. Jos olikin, eivät ne kasvaneet niin hyvin kuin nykypellot. Lähikedot piti varata viljoja varten, joten heinät täytyi tehdä usein ainakin osittain luonnonniityiltä tai…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6451.jpeg
Haapakangas. Haapakangasta Pelkoperän Leiriperällä on alettu rakentaa vuonna 1908. Leiriperän nimen kerrotaan liittyvän joko vainoaikoihin tai Suomen sotaan: milloin nimen taustalla sanotaan olevan suomalaisten pakoleiri Suomen sodan aikoihin,…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6450.jpeg
Mäkelä. Lamminperän Mäkelän tila on kuulunut aiemmin tien toisella puolella olevaan Savilammin taloon, mutta vuonna 1908 tehtiin viralliset kaupat, jolloin Mäkelä lohkaistiin omaksi tilakseen. Nykyiset omistajat ovat entisöineet pihapiirin ja…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6449.jpeg
Kolmikanta. Näsälänperällä Haasionmaan korvessa on kolmikanta, jossa kolmen kunnan rajat yhtyvät: Rantsilan, Haapaveden ja Vihannin. Paikalla on rajapyykkinä kaksi isoa kiveä, joissa näkyvät vielä selvästi ikivanhat kaiverrukset.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6447.jpeg
Ylijarvan tervahauta. Tervaa on poltettu paljon - myös Ylijarvan tervahaudassa Näsälänperällä. Nykyisinkin haudan jäljet ovat vielä hyvin näkyvissä. Tervanpoltossa puut kolottiin pystyyn ja niiden annettiin kuivua jopa vuosia. Sitten ne…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6446.jpeg
Näsälä. Näsälän vanha asuinrakennus on luultavasti 1700-1800-lukujen taitteesta. Saman suvun tiedetään viljelleen tilaa ainakin 1600-luvun lopulta asti.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6445.jpeg
Kiikkukangas. Joku vuosikymmen sitten Kiikkukankaasta kerrottiin monenmoista. Yksikin tarina tiesi, että siellä on ollut hätäapukirkkoja ja että Pulkkilan kirkon kellot olisivat olleet siellä paossa. Hätäapukirkot lienevät olleet toisen…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6444.jpeg
Peura. Peuran edesmennyt omistaja kertoi talon saaneen nimensä lähimetsissä olevista haudoista, joita hän arveli käytetyn peuran metsästykseen. Hän muisteli Peuran toimineen myös eräänlaisena majatalona rahtikuskeille

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6443.jpeg
Pelkolan koulu. Pelkolan koulu toimi aluksi Savalojan koulun nimellä (vuoteen 1928 saakka) ja Näsälän talossa )1907-1910). Näsälässä toimi oma koulu myös 1955-1957, mutta se lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin Pelkolan koululle. Kuvassa…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6442.jpeg
Herman Leppiojan kuolinpuu. Rasinperällä, Iivarin talon lähellä on erikoinen puu, johon on aikoja sitten kaiverrettu teksti: ”Tähän kuoli Herman Leppioja 18.10.1882.” Kerrotaan, että Herman Leppioja (s. 12.12.1847) oli lähtenyt lainaamaan…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6441.jpeg
Rasi. Rasin aitta on peräisin vuodelta 1877 ja siinä on komea sepän tekemä lukko. Pihapiirissä on muitakin vanhoja rakennuksia.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6440.jpeg
Sivukangas. Sivukangas on kunnallisneuvos Eino Tolosen Eeva-vaimon kotitalo. Eeva ja Eino viljelivät tilaa yhdessä 1940-luvulta lähtien. Kuvassa oleva pieni herttainen rakennus on ollut Eevan leikkimökkinä. Sivukankaalla oli sota-aikana myös…