Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 6752)

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6449.jpeg
Kolmikanta. Näsälänperällä Haasionmaan korvessa on kolmikanta, jossa kolmen kunnan rajat yhtyvät: Rantsilan, Haapaveden ja Vihannin. Paikalla on rajapyykkinä kaksi isoa kiveä, joissa näkyvät vielä selvästi ikivanhat kaiverrukset.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6450.jpeg
Mäkelä. Lamminperän Mäkelän tila on kuulunut aiemmin tien toisella puolella olevaan Savilammin taloon, mutta vuonna 1908 tehtiin viralliset kaupat, jolloin Mäkelä lohkaistiin omaksi tilakseen. Nykyiset omistajat ovat entisöineet pihapiirin ja…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6451.jpeg
Haapakangas. Haapakangasta Pelkoperän Leiriperällä on alettu rakentaa vuonna 1908. Leiriperän nimen kerrotaan liittyvän joko vainoaikoihin tai Suomen sotaan: milloin nimen taustalla sanotaan olevan suomalaisten pakoleiri Suomen sodan aikoihin,…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6452.jpeg
Kurun sauna. Ennen vanhaan ei peltoja ollut niin runsain määrin kuin nyt. Jos olikin, eivät ne kasvaneet niin hyvin kuin nykypellot. Lähikedot piti varata viljoja varten, joten heinät täytyi tehdä usein ainakin osittain luonnonniityiltä tai…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6453.jpeg
Kurunnevan lintujärvi. Turpeennosto alkoi Kurunnevalla 1975 ja toiminta oli hyvin vilkasta. Turpeennosto on edelleen merkittävä elinkeino Rantsilassa. Osa suosta otettiin virkistyskäyttöön turpeennoston päätyttyä kyseisellä suonkolkalla ja…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6454.jpeg
Pitkä suora. Rantsilan Sipolankylästä kirkonkylälle johtava pitkä, suora tienpätkä. Suoralla on pituutta noin 10-12 km. Maaherra Alfthan rakennutti maantien hätäaputöinä nälkävuosina 1867-68: palkka maksettiin jauhoina. Maaherran…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6455.jpeg
Sadintarhan Männikö. Suomen sodan taisteluilta käytiin Rantsilassakin ja tuolloin kenraali Sandels majaili Rantsilassa. Sadintarhan kerrotaan olleen upseerien asumuksena. Eräs perimätieto kertoo, että Siikajoen voittoa 18.4.1808 olisi juhlittu…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6456.jpeg
Ojanaho. Oikealla oleva Ojanahon luhtiaitta on vuodelta 1801. Osittain näkyvä asuinrakennus on 1800-luvulta. Aikoinaan se on ollut savupirtti.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6458.jpeg
Ylimämmi. Nälkävuosina 1867-68 nälkään kuolevia koottiin yhteen. Kerälänkylän Mämmäeesä oli tällainen ”nälkämeijeri”. Eräs kerälänkyläläinen muistelee Mämmenkin liittyvän Suomen sotaan: se olisi ollut venäläisten…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6459.jpeg
Tervon uittopatsaat. Juuri Kerälän- ja Sipolankylän rajamaastossa sijaitsee Tervo, jonka sijoilla on ennen ollut Tolosen suvun Rantsilan kantapaikka. Tervon pihalle on Johan Tervo taiteillut muuraamalla patsaita. Yksi jokiahteen patsasrykelmä,…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6460.jpeg
Koski. Hyttikosken rannalla sijaitseva Kosken talo on kuulemma ”ikivanha”. Asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä on noin 20-vuotias ulkorakennus sekä kaksi noin 150-200-vuotiasta aittaa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6461.jpeg
Tenhu. Sipolankylän hirsirakenteinen noin 150-vuotias.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6462.jpeg
Tenhu. Sipolankylän hirsirakenteinen noin 150-vuotias rakennus.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6463.jpeg
Karhu. Sipolankylän Karhussa on kaksikin asuinrakennusta. Kuvassa oleva uudempi puolitoistakerroksinen on rakennettu noin 1936-37. Vanhempi asuinrakennus on mahdollisesti jopa 1700-luvun lopulta. Se on tosin vuorattu. Pihapiirissä on myös muita…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6464.jpeg
Ranta-Laru. Kuvassa Ranta-Larun pihapiiri Sipolankylässä. Talon omistaja muistelee rakennuksessa olevan vuosiluvun 1884.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6465.jpeg
Keski-Laru. Aivan Ranta-Larun vieressä on Keski-Laru, jonka aitta on vuodelta 1848. Aivan Ranta- ja Keski-Larun välittömässä läheisyydessä on vielä Takalo-Laru, jonka pihapiirissä on myös vanhoja rakennuksia.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6466.jpeg
Ali-Sipola. Ali-Sipolan luhti on 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6467.jpeg
Sipola. Sipolan talo antoi nimensä koko kylälle. Talo puolestaan sai nimensä Sigfrid eli Sipi/Sipo Matinpojasta, joka muutti seudulle 1550-luvulla. Hän oli mahtava isäntä, joten koko kylää alettiin nimittää Sipolankyläksi hänen mukaansa,…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6468.jpeg
Sipolan meijeri. Sipolankylän meijeri on nykyisin yksityisomistuksessa. Toimintansa se on lopettanut jo ennen toista maailmansotaa, mutta sota-aikana se toimi kansanhuollon määräyksestä. Sipolankylän osuusmeijeri on perustettu 1902, mitä ennen…