Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 244)

  • Kokoelma: Rantsilan kuvakokoelma

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6474.jpeg
Ryky. Kurranjärven rannalla on Rykyn kantatila, joka on kenties 250 vuotta vanha. Nimi merkitsee laituria. Alunperin nimi lienee kirjoitettu toisin, sillä taloa ympäröi Rykynkangas. Rakennukset ovat ränsistyneitä. Kuvassa etuoikealla näkyvät…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6473.jpeg
Ojala. Kurranjärvelle johtavan tien varressa on Ojalan pihapiiri, johon kuuluu 1800-luvun lopulta olevia rakennuksia. Kuvassa Ojalan aittoja.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6472.jpeg
Sipolan koulu. Kun kirkonkylälle perustettiin koulu, ei Sipolankylällä haluttu jäädä huonommaksi. Sipolankyläläiset anoivatkin vuonna 1890 kunnalta lupaa perustaa koulu, mutta anomus hylättiin jyrkästi kuntakokouksessa. Niinpä Sipolalasiet…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6471.jpeg
Sipolan uusi pyrintö. Sipolankylässä on ensin toiminut nuorisoseura, joka muutettiin raittiusseuraksi vuonna 1909, mistä nimi Uusi Pyrintö. Tominta oli alkuun vilkasta, mutta sittemmin se on ollut aaltoliikettä. Esimerkiksi tukkilasiten…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6470.jpeg
Punkerinkankaan kirkko. Rantsilan ensimmäinen kirkko oli Sipolankylän Punkerinkankaalla. Erämaakirkko on ollut toiminnassa 1600-luvulla. Saarnahuoneen historia on jäänyt hämärän peittoon, mutta arvellaan että se on rakennettu kenties…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6469.jpeg
Punkeri. Punkeri on kylän kantatiloja. Talo on peräisin 1800-1900-lukujen vaihteesta. Paikalla ennen sijainnut talo on palanut.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6468.jpeg
Sipolan meijeri. Sipolankylän meijeri on nykyisin yksityisomistuksessa. Toimintansa se on lopettanut jo ennen toista maailmansotaa, mutta sota-aikana se toimi kansanhuollon määräyksestä. Sipolankylän osuusmeijeri on perustettu 1902, mitä ennen…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6467.jpeg
Sipola. Sipolan talo antoi nimensä koko kylälle. Talo puolestaan sai nimensä Sigfrid eli Sipi/Sipo Matinpojasta, joka muutti seudulle 1550-luvulla. Hän oli mahtava isäntä, joten koko kylää alettiin nimittää Sipolankyläksi hänen mukaansa,…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6466.jpeg
Ali-Sipola. Ali-Sipolan luhti on 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6465.jpeg
Keski-Laru. Aivan Ranta-Larun vieressä on Keski-Laru, jonka aitta on vuodelta 1848. Aivan Ranta- ja Keski-Larun välittömässä läheisyydessä on vielä Takalo-Laru, jonka pihapiirissä on myös vanhoja rakennuksia.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6464.jpeg
Ranta-Laru. Kuvassa Ranta-Larun pihapiiri Sipolankylässä. Talon omistaja muistelee rakennuksessa olevan vuosiluvun 1884.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6463.jpeg
Karhu. Sipolankylän Karhussa on kaksikin asuinrakennusta. Kuvassa oleva uudempi puolitoistakerroksinen on rakennettu noin 1936-37. Vanhempi asuinrakennus on mahdollisesti jopa 1700-luvun lopulta. Se on tosin vuorattu. Pihapiirissä on myös muita…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6462.jpeg
Tenhu. Sipolankylän hirsirakenteinen noin 150-vuotias rakennus.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6461.jpeg
Tenhu. Sipolankylän hirsirakenteinen noin 150-vuotias.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6460.jpeg
Koski. Hyttikosken rannalla sijaitseva Kosken talo on kuulemma ”ikivanha”. Asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä on noin 20-vuotias ulkorakennus sekä kaksi noin 150-200-vuotiasta aittaa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6459.jpeg
Tervon uittopatsaat. Juuri Kerälän- ja Sipolankylän rajamaastossa sijaitsee Tervo, jonka sijoilla on ennen ollut Tolosen suvun Rantsilan kantapaikka. Tervon pihalle on Johan Tervo taiteillut muuraamalla patsaita. Yksi jokiahteen patsasrykelmä,…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6458.jpeg
Ylimämmi. Nälkävuosina 1867-68 nälkään kuolevia koottiin yhteen. Kerälänkylän Mämmäeesä oli tällainen ”nälkämeijeri”. Eräs kerälänkyläläinen muistelee Mämmenkin liittyvän Suomen sotaan: se olisi ollut venäläisten…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6456.jpeg
Ojanaho. Oikealla oleva Ojanahon luhtiaitta on vuodelta 1801. Osittain näkyvä asuinrakennus on 1800-luvulta. Aikoinaan se on ollut savupirtti.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6455.jpeg
Sadintarhan Männikö. Suomen sodan taisteluilta käytiin Rantsilassakin ja tuolloin kenraali Sandels majaili Rantsilassa. Sadintarhan kerrotaan olleen upseerien asumuksena. Eräs perimätieto kertoo, että Siikajoen voittoa 18.4.1808 olisi juhlittu…