Selaa aineistoja (yhteensä 39)

Ylimämmi. Nälkävuosina 1867-68 nälkään kuolevia koottiin yhteen. Kerälänkylän Mämmäeesä oli tällainen ”nälkämeijeri”. Eräs kerälänkyläläinen muistelee Mämmenkin liittyvän Suomen sotaan: se olisi ollut venäläisten…

Venäläissaari. Suomen sodan taisteluita käytiin Rantsilassakin. Porkanrannan kahinassa kaatuneet venäläiset haudattiin Rahvaannevan Venäläissaareen. Erään perimätiedon mukaan myös suomalaiset olisi haudattu samaan nevasaareen. Toinen…

Tervon uittopatsaat. Juuri Kerälän- ja Sipolankylän rajamaastossa sijaitsee Tervo, jonka sijoilla on ennen ollut Tolosen suvun Rantsilan kantapaikka. Tervon pihalle on Johan Tervo taiteillut muuraamalla patsaita. Yksi jokiahteen patsasrykelmä,…

Tenhu. Sipolankylän hirsirakenteinen noin 150-vuotias rakennus.

Tenhu. Sipolankylän hirsirakenteinen noin 150-vuotias.

Tani. Tani on ”luotettava ja kestävä”. tanin kantatilaa hallitsi joskus aikoinaan Matti Tani, jota yleisesti kutsuttiin Tanin keisariksi.

Sipolan uusi pyrintö. Sipolankylässä on ensin toiminut nuorisoseura, joka muutettiin raittiusseuraksi vuonna 1909, mistä nimi Uusi Pyrintö. Tominta oli alkuun vilkasta, mutta sittemmin se on ollut aaltoliikettä. Esimerkiksi tukkilasiten…

Sipolan meijeri. Sipolankylän meijeri on nykyisin yksityisomistuksessa. Toimintansa se on lopettanut jo ennen toista maailmansotaa, mutta sota-aikana se toimi kansanhuollon määräyksestä. Sipolankylän osuusmeijeri on perustettu 1902, mitä ennen…

Sipolan koulu. Kun kirkonkylälle perustettiin koulu, ei Sipolankylällä haluttu jäädä huonommaksi. Sipolankyläläiset anoivatkin vuonna 1890 kunnalta lupaa perustaa koulu, mutta anomus hylättiin jyrkästi kuntakokouksessa. Niinpä Sipolalasiet…

Sipola. Sipolan talo antoi nimensä koko kylälle. Talo puolestaan sai nimensä Sigfrid eli Sipi/Sipo Matinpojasta, joka muutti seudulle 1550-luvulla. Hän oli mahtava isäntä, joten koko kylää alettiin nimittää Sipolankyläksi hänen mukaansa,…

Sadintarhan Männikö. Suomen sodan taisteluilta käytiin Rantsilassakin ja tuolloin kenraali Sandels majaili Rantsilassa. Sadintarhan kerrotaan olleen upseerien asumuksena. Eräs perimätieto kertoo, että Siikajoen voittoa 18.4.1808 olisi juhlittu…

Ryky. Kurranjärven rannalla on Rykyn kantatila, joka on kenties 250 vuotta vanha. Nimi merkitsee laituria. Alunperin nimi lienee kirjoitettu toisin, sillä taloa ympäröi Rykynkangas. Rakennukset ovat ränsistyneitä. Kuvassa etuoikealla näkyvät…

Ristironkkeli. Ristironkkeli on 1990-luvulla rakennettu leirikeskus Järvitalonjärven rantamilla. Nimen arvellaan tulleen tervanpoltosta, sillä Kärsämänkylällä tehtiin aikoinaan tervaa - ja puuthan laitettiin tervahautaan…

Ranta-Laru. Kuvassa Ranta-Larun pihapiiri Sipolankylässä. Talon omistaja muistelee rakennuksessa olevan vuosiluvun 1884.

Punkerinkankaan kirkko. Rantsilan ensimmäinen kirkko oli Sipolankylän Punkerinkankaalla. Erämaakirkko on ollut toiminnassa 1600-luvulla. Saarnahuoneen historia on jäänyt hämärän peittoon, mutta arvellaan että se on rakennettu kenties…

Punkeri. Punkeri on kylän kantatiloja. Talo on peräisin 1800-1900-lukujen vaihteesta. Paikalla ennen sijainnut talo on palanut.

Pitkä suora. Rantsilan Sipolankylästä kirkonkylälle johtava pitkä, suora tienpätkä. Suoralla on pituutta noin 10-12 km. Maaherra Alfthan rakennutti maantien hätäaputöinä nälkävuosina 1867-68: palkka maksettiin jauhoina. Maaherran…

Ojanaho. Oikealla oleva Ojanahon luhtiaitta on vuodelta 1801. Osittain näkyvä asuinrakennus on 1800-luvulta. Aikoinaan se on ollut savupirtti.

Ojala. Kurranjärvelle johtavan tien varressa on Ojalan pihapiiri, johon kuuluu 1800-luvun lopulta olevia rakennuksia. Kuvassa Ojalan aittoja.