Selaa aineistoja (yhteensä 142)

Järvelä. Järvelä on ikivanha asumus Mankilanjärven itärannalla. Aikoinaan sinne oli kulku vain veneellä. Järvelän isännät lienevät elättäneet itsensä kalastamalla.

Jaakonniva. Niva, kirkonkylän Alipäässä on vanha kantatila, joka on erotettu Kurikasta noin 140 vuotta sitten. Jaakonniva puolestaan on erotettu Nivasta. Lieneekö saanut nimensä Jaako-nimisen isäntänsä mukaan? Kuvan talo on noin 100 vuotta…

Pääkköjen mailla on isonjaon aikainen rajapyykki, jossa on kruunun kuva sekä alavasemmalla numero 16. Rantsilan metsissä on paljonkin rajapyykkejä. Niitä on päätelty milloin miksikin merkeiksi: niiden on arveltu olevan paitsi erämetsien…

Isokiljo. Isossakiljossa on palon vanhoja rakennuksia, aittoja, riihiä ynnä muita. Kuvan vasemmanpuoleinen rakennus on rakennettu vuonna 1890. Oikealla oleva talo on vanhempi.

Iso-Toppila (Vanha-Toppila, ison kiven Toppila). Olli Toppila perusti asumuksensa Rantsilaan 1500-luvulla antaen nimensä koko nykyiselle Kirkkokankaalle, joka silloin Toppilankankaana tunnettiin. Toppilan pirtissä pidettiin aikoinaan käräjiä -…

Hyttikosken tanssilava. TUL:n alainen urheiluseura Rantsilan Urheilijat rakensi Hyttikosken tanssilavan talkoovoimin vuonna 1971. Eräs paikallinen tiesi tanssilavan historian alkaneen joen ylikulun ongelmista: kun renkkusillan tilalle rakennettiin…

Hyttikosken saha ja mylly. Hyttikoskella lienee aikoinaan ollut tervahytti. Vuoden 1918 sodan jälkeen kosken pyöritettäviksi pystytettiin sahalaitos,, joka sai muutaman vuoden kuluttua rinnalleen myllyn. Saha ja mylly pyörivät, jauhoja…

Hyttikosken rautasilta. Silta on englantilaista alkuperää. Se on siirretty Hyttikoskelle 1980-luvun alkupuolella Limingasta, jossa se oli rautatiesiltana Temmesjoen ylitse. Koko nelostien liikenne piti kuulemma katkaista kuljetuksen ajaksi, sillä…

Hovin koulu Savalojalla on Leppälän koulun jatkaja. Rakennus on valmistunut vuonna 1963 ja opetus alkoi siinä vuoden 1964 alussa. Tässä koulussa ovat käyneet myös Palkoperän lapset. Aiemmin opettajien asuntolana palvellut rakennus on…

Hirvelä. Hirvelän pieni aitan kerrotaan rakennetun vuonna 1785, siis samana vuonna kuin Rantsilan kirkkokin on valmistunut.

Herman Leppiojan kuolinpuu. Rasinperällä, Iivarin talon lähellä on erikoinen puu, johon on aikoja sitten kaiverrettu teksti: ”Tähän kuoli Herman Leppioja 18.10.1882.” Kerrotaan, että Herman Leppioja (s. 12.12.1847) oli lähtenyt lainaamaan…

Hättiönjärvi. Hättiönjärveen ja -nevaan liittyy erilaisia version mukaan ”vuojen 1718 tienoilla kertoo tarina jostaki Koskela isännästä, joka meni Hättiönevalle ryssiä pakkoon.” Toisessa versiossa Koskelan vanhan isännän kerrotaan…

Haapakangas. Haapakangasta Pelkoperän Leiriperällä on alettu rakentaa vuonna 1908. Leiriperän nimen kerrotaan liittyvän joko vainoaikoihin tai Suomen sotaan: milloin nimen taustalla sanotaan olevan suomalaisten pakoleiri Suomen sodan aikoihin,…

Gananderin pappila. Gananderin pappila ei oikeastaan ole Gananderin pappila, sillä se on vieläkin vanhempaa perua. Pappila purettiin 1948 ja jaettiin kahteen osaan. Alkuperäinen vanhempi osa siirtyi Kylmästen omistukseen Kerälänkylälle. Vielä…

Eelu. Eelun verinen kenttä. Eelun sanotaan kasvavan veren voimalla - pelto onkin reheväkasvuinen, vaikka se on ollut paketissa vuosia. Eelussa taisteltiin kertomusten mukaan Suomen sodan aikoihin: ”Eelussa päivä oteltiin, Pasohon yöksi…

Aliheikkilä. Aliheikkilän rakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta. Lähellä on Heikkilänkalliot vanhoine riihineen. Vanhat muistavat kuulleensa Aliheikkilän kevätmarkkinoista: kun muista taloista loppui heinä, Aliheikkilässä sitä riitti…

Ali-Sipola. Ali-Sipolan luhti on 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu.

Aleksanterin koulu. Rantsilaan perustettiin koulu 1880 tiukan kädenväännön ja useiden äänestysten jälkeen. Koulu rakennettiin viinaverorahoilla ja se aloitti toimintansa 1882. Koulu on nimetty silloisen Venäjän hallitsijan Aleksanteri II:n…

Akanmaan kivikellari. Akanmaassa Mankilanjärven rannalla on vanha kivikellari, jonka iäksi kyläläiset arvelevat ainakin sata vuotta. Akanmaan isäntänä oli Salamo, joka oli jalkava mies - hän haki nappeja Oulusta päivässä jalkaisin. Kerran…