Selaa aineistoja (yhteensä 6752)

Mattila. Mattila on vanhoja Mankilan kantatiloja. Nykyisin taloa asuttavat karjalaissiirtolaisten jälkeläiset. Mankilankylään tulikin jatkosodan jälkeen paljon siirtoväkeä sekä Karjalasta että Kuusamosta mm. pika-asutuksen myötä.…

Mankilan kivinavetta. ”Sata sarvenkantajaa, tuhat turkinantajaa.” Mankilan kivinavetta on ollut valtava. Kuvan rauniot eivät kerro koko totuutta navetan koosta. Navetta rakennettiin 1921. Sittemmin se on kaiketi palanut.

Mankilan kivinavetta. ”Sata sarvenkantajaa, tuhat turkinantajaa.” Mankilan kivinavetta on ollut valtava. Kuvan rauniot eivät kerro koko totuutta navetan koosta. Navetta rakennettiin 1921. Sittemmin se on kaiketi palanut. Keinottelijat ostivat…

Kätöntie. Venäläisten Suomen sodan aikoina rakentama vanha tykkitie kutakuinkin Kätöniemen seutuvilla. Itse Kätön kerrotaan olleen suomalaissotilaiden majapaikka.

Järvelä. Järvelä on ikivanha asumus Mankilanjärven itärannalla. Aikoinaan sinne oli kulku vain veneellä. Järvelän isännät lienevät elättäneet itsensä kalastamalla.

Vasara. Vasara on vanha talo, kenties 1800-luvun lopulta. Vasarakankaalla on kasvanut jokin oudon muotoinen puu. Etualalla vinttikaivo.

Akanmaan kivikellari. Akanmaassa Mankilanjärven rannalla on vanha kivikellari, jonka iäksi kyläläiset arvelevat ainakin sata vuotta. Akanmaan isäntänä oli Salamo, joka oli jalkava mies - hän haki nappeja Oulusta päivässä jalkaisin. Kerran…

Mankilanjärvi ja Selkäsaari. Mankilanjärvi on Rantsilan suurin järvi. Ennen Mankin tuloa Mankilankylään kylälle ja järvelle nimeä antamaan ja senkin jälkeen, on järvellä ollut monta nimeä

Kalmunsaari. Kalmunsaaresta kerrotaan monenlaista: isovihan ja Suomen sodan aikoihin venäläiset olisivat majailleet Kalmunsaaressa ja suomalaiset vastarannan Kätössä. Tarun mukaan venäläiset hautasivat taistelussa kaatuneet vainajansa…

Pyrrö. Pyrrö oli aikoinaan valtavan iso talo - siellä on ollut aivan oma pehtoorikin! Jokin eteläsuomalainen yhtiö osti Pyrrön korviketilaksi maanluovutusvelvollisuuksien vuoksi, jotta sen ei tarvitsisi pilkkoa hyviä maitaan Etelä-Suomessa.…

Eelu. Eelun verinen kenttä. Eelun sanotaan kasvavan veren voimalla - pelto onkin reheväkasvuinen, vaikka se on ollut paketissa vuosia. Eelussa taisteltiin kertomusten mukaan Suomen sodan aikoihin: ”Eelussa päivä oteltiin, Pasohon yöksi…

Hättiönjärvi. Hättiönjärveen ja -nevaan liittyy erilaisia version mukaan ”vuojen 1718 tienoilla kertoo tarina jostaki Koskela isännästä, joka meni Hättiönevalle ryssiä pakkoon.” Toisessa versiossa Koskelan vanhan isännän kerrotaan…

Latopelto - kuten me sitä kutsumme - on upea näky auringonpaisteessa: laaja kumpuileva peltoaukea useine latorakennuksineen ja viljamerineen. Peltoaukea sijaitsee kirkonkylän Alipäässä hieman ennen Vareksen taloa. Pelloille piti aikoinaan…

Vares. Vareksen pihpiirissä on myös luhtiaitta, siinä ei ole vuosilukua, mutta se on ehkä 1800-luvun lopulta.

Vares. Wareksen talo oli maaherra Yrjö Pehkosen suvun alkukoti. Nykyisin pihapiirissä on runsaasti pääosin 1800-luvun loppupuolen asussa olevia rakennuksia. Talon nykyinen emäntä arvelee, että keltainen pirtti olisi noin vuodelta 1793 ja…

Partala. Partala on vanha kantatila, josta jo 1950-luvulla sanottiin, että ”aenakin kolomatta sattaa vuotta”. Kyseessä ei toki ole tämä samainen rakennus, vaikka kyllä tälläkin varmasti ikää on.

Ollila. Partala-Ollila oli ruotuväen sotilasvirkatalo 1700-1800-luvuilla. Ruotuväen päällikkö viljeli ja asui Partala-Ollilaa. Pohjanmaan ruotusopimus tehtiin 1733 ja ruotulaitos lakkautettiin Suomen sodan jälkeen. Kuvassa Ollila, jossa J. V.…

Varesniva. Varesnivalla ei pitäisi olla mitään tekemistä Vareksen talon kanssa, tietää eräs lähde. Sen sijaan Varesniva sijaitsee samalla kankaalla Jaakonivan vieressä.

Jaakonniva. Niva, kirkonkylän Alipäässä on vanha kantatila, joka on erotettu Kurikasta noin 140 vuotta sitten. Jaakonniva puolestaan on erotettu Nivasta. Lieneekö saanut nimensä Jaako-nimisen isäntänsä mukaan? Kuvan talo on noin 100 vuotta…

Nivankoski. Nivankosken mylly, saha ja sähkölaitos palveli ranttisia hyvin monipuolisesti. Koskessa on ollut vesimyllyjä jo 1600-luvulta lähtien. Nivankosken Saha- ja Myllyosuuskunta on perustettu 1880-luvulla ja silloin toiminta oli vakituista. …