Maalaismaisemaan kuuluivat vielä jokin aika sitten myös maitolaiturit, jotka tulivat käyttöön meijereiden myötä. Tilatankit ja maitoautot ovat hävittäneet ne tarpeettomina. Vielä siellä täällä maitolaiturit koristavat teiden reunoja…
Wilppola. Wilppolasta kerrotaan myös, että se olisi saanut nimensä näin: Olipa kerran mies, jolla oli kaksi poikaa Antti ja Vilho. Vanha isäntä jakoi talostaan osia pojilleen, jolloin muodostuivat Anttila ja Vilppola. Vanhan isännän talosta…
Wilppola. Tänä päivänä Wilppolassa viljellään maata ja harjoitetaan maatilamatkailua. Matkailukäytössä oleva punainen rakennus on vuosisadan vaiheesta. Tilaa pyörittävän perheen asuinrakennus on vanhempaa perua. Pihassa ja pihapiirissä…
Vain luonnon muistomerkki -kyltti paljastaa puun erikoislaadun: kylkeen kaiverrettu merkintä J. A. 1918 on kaiketi hävinnyt kaarnan alle. Jossain tuon pitkän railon alla niin on kuitenkin lukenut. Oppaamme arveli, että liekö salama ollut…
Onnela. Raittiusyhdistys Onnelan seuratalo on rakennettu 1920-luvulla. Valmistumisvuosi on 1929. Talon vasen, matalampi siipi lienee uudempi. Vanhojen asiapapereiden perusteella näyttäisi siltä, että itse raittiusseura on perustettu 1920. Idean…
Lunki. Lunkin talo paloi 1910-luvun alussa, kun kipinä sytytti pärekaton tuleen - Lunkin pieni Joonas-poika oli tulipaloa pellolla katsonut. Tilapäinen asumus rakennettiin Näsälänperän tukkien latvoista. Se rakennus on purettu, mutta tämäkin…
Tervo. Tervon eli entisen Tervolan tilan rakennukset - puoji ja asuinrakennus - ovat liki kaksisataa vuotta vanhoja. Ne on rakennettu 1800-luvun alussa.
Tervo. Tervon eli entisen Tervolan tilan rakennukset - puoji ja asuinrakennus - ovat liki kaksisataa vuotta vanhoja. Ne on rakennettu 1800-luvun alussa.
Leppälän koulu. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1926 Nurmelan talossa, jonka rauniot ovat kuvassa olevan rakennuksen takana. Sitten opetus siirtyi keskeneräiseen Lassilan taloon ja kun laajennus lopullisesti valmistui 1927, opetus siirtyi…
Kuussalo. Kuussalon pihapiiri on rakennettu 1800-luvulla. Vuosisadan vaihteen molemmin puolin Kuussalo toimi majatalona, kestikievarina, noin 50 vuoden ajan. Toiminta lakkasi autojen yleistyttyä.Kuussalon perustamisesta kerrotaan sellainenkin…
Kuoppakangas. Savaloja tulvi ennen ruoppausta niin, että perunakellaritkin täytyi rakentaa korkeille paikoille. Kuoppakangas on soveltunut tarkoitukseen hyvin. Kaikkiaan kellareita on ollut toistakymmentä, mutta pystyssä on enää kuusi - osa…
Hovin koulu Savalojalla on Leppälän koulun jatkaja. Rakennus on valmistunut vuonna 1963 ja opetus alkoi siinä vuoden 1964 alussa. Tässä koulussa ovat käyneet myös Palkoperän lapset. Aiemmin opettajien asuntolana palvellut rakennus on…
Nevala. Kerrotaan, että Savalojan Nevalassa olisi asuttu jo nälkävuosien aikaan. Pihapiirissä ei enää ole muita vanhoja rakennuksia kuin riihestä uuteen uskoon pystytetty puoji. Pihapiirissä vanhinta on tämä siirtokivilohkare, jonka…
Mykylän kuusi. Rantsilan Savalojan, Mankilan ja Ruukin tien risteyksen seutuvilla kasvaa vankka kuusivanhus. Mykylän edesmenneet omistajat Tuohimaat ovat aikoinaan rauhoittaneet kuusijättiläisen.
Kuusela. Pahkamaan tavoin, myös Kuusela on ollut ja on kylän merkittävimpiä: moni nuorempikin mies muistelee olleensa Kuuselassa renkinä, sillä työvoimaa tarvittiin paljon. Kuvan asuinrakennus ja aitta ovat tältä vuosisadalta. Talo on noin…
Pahkamaa. Pahkamaa on ollut Savalojan Pienenkylän kuuluja tiloja - vanha ja merkittävä. Jos nimilappuihin on uskominen, on sillä ikää 250 vuotta. Rakennus ei kuitenkaan taida olla samaa ikäluokkaa. Se on siirtolaissuvun hallinnassa.
Koljonoja. Kiljonkankaalla ja Koljolla asuivat ennen muinoin jättiläiset Kiljo ja Koljo. Kerran he päättivät heitellä kilpaa kiviä. Ensin jättiläisherrat vetivät kiviä takkavitsoilla, jolloin syntyivät Koljonoja ja Kiljonoja. Sitten he…
Pasonjärvi. Suomen sotaan liittyvä lorunpätkä sanoo, että Eelussa päivä oteltiin ja Pasohon yöksi jouduttiin. Pason talon nimen on kerrottu johtuvan ensimmäisestä asukkaasta, Paasosta, joka olisi tuonut nimen mukanaan. Muutakin on kerrottu.…