Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 6752)

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6469.jpeg
Punkeri. Punkeri on kylän kantatiloja. Talo on peräisin 1800-1900-lukujen vaihteesta. Paikalla ennen sijainnut talo on palanut.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6470.jpeg
Punkerinkankaan kirkko. Rantsilan ensimmäinen kirkko oli Sipolankylän Punkerinkankaalla. Erämaakirkko on ollut toiminnassa 1600-luvulla. Saarnahuoneen historia on jäänyt hämärän peittoon, mutta arvellaan että se on rakennettu kenties…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6471.jpeg
Sipolan uusi pyrintö. Sipolankylässä on ensin toiminut nuorisoseura, joka muutettiin raittiusseuraksi vuonna 1909, mistä nimi Uusi Pyrintö. Tominta oli alkuun vilkasta, mutta sittemmin se on ollut aaltoliikettä. Esimerkiksi tukkilasiten…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6472.jpeg
Sipolan koulu. Kun kirkonkylälle perustettiin koulu, ei Sipolankylällä haluttu jäädä huonommaksi. Sipolankyläläiset anoivatkin vuonna 1890 kunnalta lupaa perustaa koulu, mutta anomus hylättiin jyrkästi kuntakokouksessa. Niinpä Sipolalasiet…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6473.jpeg
Ojala. Kurranjärvelle johtavan tien varressa on Ojalan pihapiiri, johon kuuluu 1800-luvun lopulta olevia rakennuksia. Kuvassa Ojalan aittoja.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6474.jpeg
Ryky. Kurranjärven rannalla on Rykyn kantatila, joka on kenties 250 vuotta vanha. Nimi merkitsee laituria. Alunperin nimi lienee kirjoitettu toisin, sillä taloa ympäröi Rykynkangas. Rakennukset ovat ränsistyneitä. Kuvassa etuoikealla näkyvät…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6475.jpeg
Kurranjärvi. Kurranjärvellä kerrotaan olleen vainoaikojen piilopirttejä, joiden myötä järven rantoja alettiin asuttaa pysyvästi. Vielä 1900-luvun alussa asumuksia oli paljon, mutta sittemmin rannat ovat autioituneet vapaa-ajan asumuksia…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6476.jpeg
Ristironkkeli. Ristironkkeli on 1990-luvulla rakennettu leirikeskus Järvitalonjärven rantamilla. Nimen arvellaan tulleen tervanpoltosta, sillä Kärsämänkylällä tehtiin aikoinaan tervaa - ja puuthan laitettiin tervahautaan…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6477.jpeg
Kortekangas. Katseilat piilossa, vanhan nelostien varressa on raitin pätkä, jota rajaavat puut ja vanhat rakennukset. Yksi näistä rakennuksista on Kortekankaan talo. Tilan arvellaan olevan yli 300-vuotias. Rakennus ei ole niin vanha, vaikka vanha…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6479.jpeg
Tani. Tani on ”luotettava ja kestävä”. tanin kantatilaa hallitsi joskus aikoinaan Matti Tani, jota yleisesti kutsuttiin Tanin keisariksi.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6480.jpeg
Hyttikosken saha ja mylly. Hyttikoskella lienee aikoinaan ollut tervahytti. Vuoden 1918 sodan jälkeen kosken pyöritettäviksi pystytettiin sahalaitos,, joka sai muutaman vuoden kuluttua rinnalleen myllyn. Saha ja mylly pyörivät, jauhoja…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6481.jpeg
Hyttikosken rautasilta. Silta on englantilaista alkuperää. Se on siirretty Hyttikoskelle 1980-luvun alkupuolella Limingasta, jossa se oli rautatiesiltana Temmesjoen ylitse. Koko nelostien liikenne piti kuulemma katkaista kuljetuksen ajaksi, sillä…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6482.jpeg
Hyttikosken tanssilava. TUL:n alainen urheiluseura Rantsilan Urheilijat rakensi Hyttikosken tanssilavan talkoovoimin vuonna 1971. Eräs paikallinen tiesi tanssilavan historian alkaneen joen ylikulun ongelmista: kun renkkusillan tilalle rakennettiin…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6483.jpeg
Koskenrannan koulu. Koskenrannan koulu on valmistunut syksyllä 1937. Koskenrannan koulupiiri on kuitenkin perustettu jo 1927, jolloin koulu aloitti toimintansa Laurinahon talossa. 1960-luvulla koulu kärsi oppilaspulasta ja tilanteen parantamiseksi…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6484.jpeg
Kivelä. Kivelän pihapiirissä on paljon vanhoja rakennuksia, esimerkiksi liiterin seinässä on vuosiluku 1758. Nimensä Kivelä on kaiketi saanut kivisestä kankaasta. Itse tilalla on ikää mahdollisesti noin 250 vuotta. Asuinrakennus on ainakin…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6485.jpeg
Kivelä. Kivelän pihapiirissä oleva puoji on melko varmasti vuodelta 1752. Puojista on puolet viety Tyrnävälle: sukulaiset tarvitsivat tilapäisasumuksen palaneen kotinsa tilalle.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6486.jpeg
Hirvelä. Hirvelän pieni aitan kerrotaan rakennetun vuonna 1785, siis samana vuonna kuin Rantsilan kirkkokin on valmistunut.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6487.jpeg
Aliheikkilä. Aliheikkilän rakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta. Lähellä on Heikkilänkalliot vanhoine riihineen. Vanhat muistavat kuulleensa Aliheikkilän kevätmarkkinoista: kun muista taloista loppui heinä, Aliheikkilässä sitä riitti…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6489.jpeg
Keränen. Kerälänkylälle antoi nimensä Keräsen talo - olikohan sen omistaja kylän ensimmäinen asukas? Keräsiä asuu tilalla vieläkin.