Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 244)

  • Kokoelma: Rantsilan kuvakokoelma

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6432.jpeg
Tervo. Tervon eli entisen Tervolan tilan rakennukset - puoji ja asuinrakennus - ovat liki kaksisataa vuotta vanhoja. Ne on rakennettu 1800-luvun alussa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6431.jpeg
Tervo. Tervon eli entisen Tervolan tilan rakennukset - puoji ja asuinrakennus - ovat liki kaksisataa vuotta vanhoja. Ne on rakennettu 1800-luvun alussa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6430.jpeg
Leppälän koulu. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1926 Nurmelan talossa, jonka rauniot ovat kuvassa olevan rakennuksen takana. Sitten opetus siirtyi keskeneräiseen Lassilan taloon ja kun laajennus lopullisesti valmistui 1927, opetus siirtyi…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6429.jpeg
Kuussalo. Kuussalon pihapiiri on rakennettu 1800-luvulla. Vuosisadan vaihteen molemmin puolin Kuussalo toimi majatalona, kestikievarina, noin 50 vuoden ajan. Toiminta lakkasi autojen yleistyttyä.Kuussalon perustamisesta kerrotaan sellainenkin…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6428.jpeg
Kuoppakangas. Savaloja tulvi ennen ruoppausta niin, että perunakellaritkin täytyi rakentaa korkeille paikoille. Kuoppakangas on soveltunut tarkoitukseen hyvin. Kaikkiaan kellareita on ollut toistakymmentä, mutta pystyssä on enää kuusi - osa…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6427.jpeg
Hovin koulu Savalojalla on Leppälän koulun jatkaja. Rakennus on valmistunut vuonna 1963 ja opetus alkoi siinä vuoden 1964 alussa. Tässä koulussa ovat käyneet myös Palkoperän lapset. Aiemmin opettajien asuntolana palvellut rakennus on…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6426.jpeg
Nevala. Kerrotaan, että Savalojan Nevalassa olisi asuttu jo nälkävuosien aikaan. Pihapiirissä ei enää ole muita vanhoja rakennuksia kuin riihestä uuteen uskoon pystytetty puoji. Pihapiirissä vanhinta on tämä siirtokivilohkare, jonka…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6425.jpeg
Mykylän kuusi. Rantsilan Savalojan, Mankilan ja Ruukin tien risteyksen seutuvilla kasvaa vankka kuusivanhus. Mykylän edesmenneet omistajat Tuohimaat ovat aikoinaan rauhoittaneet kuusijättiläisen.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6424.jpeg
Kuusela. Pahkamaan tavoin, myös Kuusela on ollut ja on kylän merkittävimpiä: moni nuorempikin mies muistelee olleensa Kuuselassa renkinä, sillä työvoimaa tarvittiin paljon. Kuvan asuinrakennus ja aitta ovat tältä vuosisadalta. Talo on noin…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6423.jpeg
Pahkamaa. Pahkamaa on ollut Savalojan Pienenkylän kuuluja tiloja - vanha ja merkittävä. Jos nimilappuihin on uskominen, on sillä ikää 250 vuotta. Rakennus ei kuitenkaan taida olla samaa ikäluokkaa. Se on siirtolaissuvun hallinnassa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6422.jpeg
Perukka. Perukan talo Savalojan Pienessäkylässä on noin sata vuotta vanha. Perukassa on vanha kaunis pihapiiri.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6421.jpeg
Koljonoja. Kiljonkankaalla ja Koljolla asuivat ennen muinoin jättiläiset Kiljo ja Koljo. Kerran he päättivät heitellä kilpaa kiviä. Ensin jättiläisherrat vetivät kiviä takkavitsoilla, jolloin syntyivät Koljonoja ja Kiljonoja. Sitten he…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6420.jpeg
Pasonjärvi. Suomen sotaan liittyvä lorunpätkä sanoo, että Eelussa päivä oteltiin ja Pasohon yöksi jouduttiin. Pason talon nimen on kerrottu johtuvan ensimmäisestä asukkaasta, Paasosta, joka olisi tuonut nimen mukanaan. Muutakin on kerrottu.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6419.jpeg
Kivimaa. Kivimaa ei liene kovinkaan vanha asumus

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6418.jpeg
Kauempaa otettu kuva Ukonvaajanjärvestä on otettu Luppoviidankankaan suunnasta. Luppoviidankankaallahan kerrotaan olleen jättiläisen asumuksia.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6417.jpeg
Ukonvaajanjärvi. Suomalaisessa kansanperinteessä tunnetaan uskomus ukonvaajasta, kivikirveestä, jonka on uskottu olevan maahan iskeytynyt ukonnuoli eli salama. Gananderkin kirjoittaa Mythologia Fennicassaan (1789): ”Yhä puhutaan myös…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6416.jpeg
Aarrepelto. Aarrekätköt eivät aina ole pelkkää puhetta: Paakarin Matti löysi 1960-luvun puolivälissä peltojansa kunnostaessaan vanhasta ojanpenkasta aarteen, ja toisen ja kolmannenkin. Kuvassa löytäjä seisoo ensimmäisen kätkön kohdalla,…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6415.jpeg
Mankisenmaa. Mankisenmaan talo on vanhimpia ympäristössään: asuinrakennuksen pirttiosa on vuodelta 1874, mutta jatko-osa on tehty myöhemmin. Pihapiirin muut rakennukset ovat 1900-luvulta.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6414.jpeg
Riihi oli ennen tärkeä rakennus: siellä kuivattiin ja puitiin viljat ja saattoivatpa pellava ja hamppukin saada kyytiä riihessä saunan sijaan. Kuvan riihi on Linnankankaalla, jonne se on siirretty pitkästi toista sataa vuotta sitten. Riihi on…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6413.jpeg
Linna. Linnat tulivat Mankilaan Saareloina pari sataa vuotta sitten, mutta vuosien saatossa nimi on vaihtunut. Omistajat ovat mittailleet vanhoja kivijalkoja verraten mittauksia vanhoihin papereihin ja todenneet, että talo on ainakin vuodelta 1810,…