Selaa aineistoja (yhteensä 98)

Arvannostossa reservimiehiksi joutuneita v. 1873 vuosiluokan reservimiehiä Oulaisten kasarmilla kesällä 1896. Oikealla Jaakko Ylitalo. Keskellä olevan miehen on sanottu olevan Kyösti Kallio.

Tuomas Nevasaari kirvesmies Raudaskylästä. Oli vapaussodassa Vaasan II Jääkärirykmentissä Hämeen rintamalla. Osallistui Viron vapaussotaan 1919 Pohjan Poikain rykmentissä ja oli mukana Petsamon retkellä 1920. Valokuva lienee otettu Virossa.

Toivo Soukka Kankaankylän Soukalta ja Ville Jaakola palvelivat Vaasan II Jääkärirykmentin IV pataljoonan 1. Komppaniassa (1./IV/II Jääk.R) ja taistelivat Hämeessä ja Karjalan kannaksella.

Talvisodasta palanneita Ylivieskan miehiä 1940. Edessä vas: mv. Fredrik Nikula ja mv. Otto Männistö. Takana vas: mv. Aukusti Lesell, kaatui Karhumäessä 24.11.1941, mv. Heino Hihnala ja kirvesmies Eino Marjamaa.

Talvisodan lkp:ssa Ylivieskaan perustettiin Muonavarikko 7, joka toimitti elintarvikkeita ja rehua lähinnä pohjoisen rintaman osille. Varikon päällikkönä toimi agronomi Ossi Teräskallio. Muonavarikon varastomiehiä keväällä 1940. Vas.…

Talvisodan kynnyksellä Ylivieskalaisia kokoontui suurin joukoin eri kyläkunnilla valmistamaan lämpimiä vaatteita puolustusvoimiin kutsutuille miehille ja eri tavoin tukemaan vaikeuksiin joutuneita reserviläisperheitä. Ompeluilta…

Talollisen poika, sittemmin maanviljelijä Ville Haapakoski suoritti 3 vuoden asevelvollisuuden Suomen Kaartissa Helsingissä 1.11.1901-31.10.1904.

Talollisen poika, sittemmin maanviljelijä Klaas Haapakoski suoritti 3 vuoden asevelvollisuuden Suomen 4:ssä Oulun Tarkk’ampujapataljoonassa 1.11.1882–31.10.1885 ja koulutettiin nuor. aliupseeriksi. Kilpa-ammunnassa hän sai jaetun I:n sijan…

Talollisen poika, sittemmin maanviljelijä Jaakko Esanpoika Mattila suoritti arvan nojalla 3 vuoden asevelvollisuuden Suomen 4:ssä Oulun Tarkk’ampujapataljoonassa 1.11.1890–31.10.1893.

Suomalainen jääkäri vuonna 1918. Nimi ja kotipaikka eivät ole kuva-albumin kokoajan tiedossa. Kuva löytyi Kalle Melantien jälkeen jääneiden valokuvien joukosta.

Suojeluskuntalaisia ampumakilpailujen lomassa Haapavedellä 1920-luvun loppupuolella. Ylivieskalaisista tunnistettu edessä vas. 2: Elias Vuorela, 3: Aarne Jokilehto. Takana vas. 1: Arvi Mattila (Oja-Mattila), 2: Eino Cajanus, 3: Heikki Melender…

Suojeluskuntalaiset ruoturintamassa kirkonkylän maantiellä Jaakolan majatalon luona. Kuva liittyy Raahen sk-piirin taisteluharjoitukseen Ylivieskassa kesällä 1927.

Suojeluskuntalaiset harjoituksissa 1920-luvun alussa. Harjoituskenttänä mahdollisesti oli rautatieasemalta Mattipuhdon ja Raittiustalon suuntaan olevat kedot, alue jossa nyt ovat Rautatiekatu ja Asemakatu.

Suojeluskuntakurssi Rantsilassa vuonna 1936. Oikealla aluepäällikkö, jääkäriluutnantti Helge Lassila. Ylivieskan suojeluskuntamiehiä kuvasta tunnistettu Simo Kivioja takarivissä oikealla ja Uuno Aro takarivissä toinen vasemmalta.

Suojeluskunnan kunniaosaston tarkastettuaan kenraali Malmberg piti lyhyen puheen suojeluskuntalaisille ja keskusteli hetken iäkkäämpien sk-veteraanien, mm Jaakko Ylitalon kanssa. Vaunun portailla seisoo eräs seurueen ruotsalainen upseeri.

Sotajoukkojen kuljetukset lisääntyivät. Entiset keittiötilat kävivät ahtaiksi. Saksalaiset rakennuttivat silloisen asematien varteen tilavan keittiöparakin. Ateriat ja kahvi jaettiin ulkona jonottaville sotilaille luukusta. Parakin seinässä…

Syksyllä 1940 alkoivat saksalaisten sotilaiden lomalaiskuljetukset rautateitse Suomen kautta Norjaan ja Saksaan. Kuljetukset lisääntyivät. Saksan sotavoimia asettui Lappiin. Saksa valmisteli hyökkäystä Neuvostoliiton rintamalla…