Selaa aineistoja (yhteensä 30)

Pelkolan koulu. Pelkolan koulu toimi aluksi Savalojan koulun nimellä (vuoteen 1928 saakka) ja Näsälän talossa )1907-1910). Näsälässä toimi oma koulu myös 1955-1957, mutta se lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin Pelkolan koululle. Kuvassa…

Peura. Peuran edesmennyt omistaja kertoi talon saaneen nimensä lähimetsissä olevista haudoista, joita hän arveli käytetyn peuran metsästykseen. Hän muisteli Peuran toimineen myös eräänlaisena majatalona rahtikuskeille

Kiikkukangas. Joku vuosikymmen sitten Kiikkukankaasta kerrottiin monenmoista. Yksikin tarina tiesi, että siellä on ollut hätäapukirkkoja ja että Pulkkilan kirkon kellot olisivat olleet siellä paossa. Hätäapukirkot lienevät olleet toisen…

Näsälä. Näsälän vanha asuinrakennus on luultavasti 1700-1800-lukujen taitteesta. Saman suvun tiedetään viljelleen tilaa ainakin 1600-luvun lopulta asti.

Ylijarvan tervahauta. Tervaa on poltettu paljon - myös Ylijarvan tervahaudassa Näsälänperällä. Nykyisinkin haudan jäljet ovat vielä hyvin näkyvissä. Tervanpoltossa puut kolottiin pystyyn ja niiden annettiin kuivua jopa vuosia. Sitten ne…

Kolmikanta. Näsälänperällä Haasionmaan korvessa on kolmikanta, jossa kolmen kunnan rajat yhtyvät: Rantsilan, Haapaveden ja Vihannin. Paikalla on rajapyykkinä kaksi isoa kiveä, joissa näkyvät vielä selvästi ikivanhat kaiverrukset.…

Mäkelä. Lamminperän Mäkelän tila on kuulunut aiemmin tien toisella puolella olevaan Savilammin taloon, mutta vuonna 1908 tehtiin viralliset kaupat, jolloin Mäkelä lohkaistiin omaksi tilakseen. Nykyiset omistajat ovat entisöineet pihapiirin ja…

Haapakangas. Haapakangasta Pelkoperän Leiriperällä on alettu rakentaa vuonna 1908. Leiriperän nimen kerrotaan liittyvän joko vainoaikoihin tai Suomen sotaan: milloin nimen taustalla sanotaan olevan suomalaisten pakoleiri Suomen sodan aikoihin,…

Kurun sauna. Ennen vanhaan ei peltoja ollut niin runsain määrin kuin nyt. Jos olikin, eivät ne kasvaneet niin hyvin kuin nykypellot. Lähikedot piti varata viljoja varten, joten heinät täytyi tehdä usein ainakin osittain luonnonniityiltä tai…

Kurunnevan lintujärvi. Turpeennosto alkoi Kurunnevalla 1975 ja toiminta oli hyvin vilkasta. Turpeennosto on edelleen merkittävä elinkeino Rantsilassa. Osa suosta otettiin virkistyskäyttöön turpeennoston päätyttyä kyseisellä suonkolkalla ja…