Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 30)

  • Aihekokonaisuus on tarkasti "Savaloja"

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6422.jpeg
Perukka. Perukan talo Savalojan Pienessäkylässä on noin sata vuotta vanha. Perukassa on vanha kaunis pihapiiri.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6423.jpeg
Pahkamaa. Pahkamaa on ollut Savalojan Pienenkylän kuuluja tiloja - vanha ja merkittävä. Jos nimilappuihin on uskominen, on sillä ikää 250 vuotta. Rakennus ei kuitenkaan taida olla samaa ikäluokkaa. Se on siirtolaissuvun hallinnassa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6424.jpeg
Kuusela. Pahkamaan tavoin, myös Kuusela on ollut ja on kylän merkittävimpiä: moni nuorempikin mies muistelee olleensa Kuuselassa renkinä, sillä työvoimaa tarvittiin paljon. Kuvan asuinrakennus ja aitta ovat tältä vuosisadalta. Talo on noin…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6425.jpeg
Mykylän kuusi. Rantsilan Savalojan, Mankilan ja Ruukin tien risteyksen seutuvilla kasvaa vankka kuusivanhus. Mykylän edesmenneet omistajat Tuohimaat ovat aikoinaan rauhoittaneet kuusijättiläisen.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6426.jpeg
Nevala. Kerrotaan, että Savalojan Nevalassa olisi asuttu jo nälkävuosien aikaan. Pihapiirissä ei enää ole muita vanhoja rakennuksia kuin riihestä uuteen uskoon pystytetty puoji. Pihapiirissä vanhinta on tämä siirtokivilohkare, jonka…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6427.jpeg
Hovin koulu Savalojalla on Leppälän koulun jatkaja. Rakennus on valmistunut vuonna 1963 ja opetus alkoi siinä vuoden 1964 alussa. Tässä koulussa ovat käyneet myös Palkoperän lapset. Aiemmin opettajien asuntolana palvellut rakennus on…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6428.jpeg
Kuoppakangas. Savaloja tulvi ennen ruoppausta niin, että perunakellaritkin täytyi rakentaa korkeille paikoille. Kuoppakangas on soveltunut tarkoitukseen hyvin. Kaikkiaan kellareita on ollut toistakymmentä, mutta pystyssä on enää kuusi - osa…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6429.jpeg
Kuussalo. Kuussalon pihapiiri on rakennettu 1800-luvulla. Vuosisadan vaihteen molemmin puolin Kuussalo toimi majatalona, kestikievarina, noin 50 vuoden ajan. Toiminta lakkasi autojen yleistyttyä.Kuussalon perustamisesta kerrotaan sellainenkin…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6430.jpeg
Leppälän koulu. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1926 Nurmelan talossa, jonka rauniot ovat kuvassa olevan rakennuksen takana. Sitten opetus siirtyi keskeneräiseen Lassilan taloon ja kun laajennus lopullisesti valmistui 1927, opetus siirtyi…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6431.jpeg
Tervo. Tervon eli entisen Tervolan tilan rakennukset - puoji ja asuinrakennus - ovat liki kaksisataa vuotta vanhoja. Ne on rakennettu 1800-luvun alussa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6432.jpeg
Tervo. Tervon eli entisen Tervolan tilan rakennukset - puoji ja asuinrakennus - ovat liki kaksisataa vuotta vanhoja. Ne on rakennettu 1800-luvun alussa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6433.jpeg
Lunki. Lunkin talo paloi 1910-luvun alussa, kun kipinä sytytti pärekaton tuleen - Lunkin pieni Joonas-poika oli tulipaloa pellolla katsonut. Tilapäinen asumus rakennettiin Näsälänperän tukkien latvoista. Se rakennus on purettu, mutta tämäkin…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6434.jpeg
Onnela. Raittiusyhdistys Onnelan seuratalo on rakennettu 1920-luvulla. Valmistumisvuosi on 1929. Talon vasen, matalampi siipi lienee uudempi. Vanhojen asiapapereiden perusteella näyttäisi siltä, että itse raittiusseura on perustettu 1920. Idean…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6436.jpeg
Vain luonnon muistomerkki -kyltti paljastaa puun erikoislaadun: kylkeen kaiverrettu merkintä J. A. 1918 on kaiketi hävinnyt kaarnan alle. Jossain tuon pitkän railon alla niin on kuitenkin lukenut. Oppaamme arveli, että liekö salama ollut…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6437.jpeg
Wilppola. Tänä päivänä Wilppolassa viljellään maata ja harjoitetaan maatilamatkailua. Matkailukäytössä oleva punainen rakennus on vuosisadan vaiheesta. Tilaa pyörittävän perheen asuinrakennus on vanhempaa perua. Pihassa ja pihapiirissä…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6438.jpeg
Wilppola. Wilppolasta kerrotaan myös, että se olisi saanut nimensä näin: Olipa kerran mies, jolla oli kaksi poikaa Antti ja Vilho. Vanha isäntä jakoi talostaan osia pojilleen, jolloin muodostuivat Anttila ja Vilppola. Vanhan isännän talosta…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6439.jpeg
Maalaismaisemaan kuuluivat vielä jokin aika sitten myös maitolaiturit, jotka tulivat käyttöön meijereiden myötä. Tilatankit ja maitoautot ovat hävittäneet ne tarpeettomina. Vielä siellä täällä maitolaiturit koristavat teiden reunoja…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6440.jpeg
Sivukangas. Sivukangas on kunnallisneuvos Eino Tolosen Eeva-vaimon kotitalo. Eeva ja Eino viljelivät tilaa yhdessä 1940-luvulta lähtien. Kuvassa oleva pieni herttainen rakennus on ollut Eevan leikkimökkinä. Sivukankaalla oli sota-aikana myös…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6441.jpeg
Rasi. Rasin aitta on peräisin vuodelta 1877 ja siinä on komea sepän tekemä lukko. Pihapiirissä on muitakin vanhoja rakennuksia.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6442.jpeg
Herman Leppiojan kuolinpuu. Rasinperällä, Iivarin talon lähellä on erikoinen puu, johon on aikoja sitten kaiverrettu teksti: ”Tähän kuoli Herman Leppioja 18.10.1882.” Kerrotaan, että Herman Leppioja (s. 12.12.1847) oli lähtenyt lainaamaan…