Aarrepelto. Aarrekätköt eivät aina ole pelkkää puhetta: Paakarin Matti löysi 1960-luvun puolivälissä peltojansa kunnostaessaan vanhasta ojanpenkasta aarteen, ja toisen ja kolmannenkin. Kuvassa löytäjä seisoo ensimmäisen kätkön kohdalla,…
Akanmaan kivikellari. Akanmaassa Mankilanjärven rannalla on vanha kivikellari, jonka iäksi kyläläiset arvelevat ainakin sata vuotta. Akanmaan isäntänä oli Salamo, joka oli jalkava mies - hän haki nappeja Oulusta päivässä jalkaisin. Kerran…
Eelu. Eelun verinen kenttä. Eelun sanotaan kasvavan veren voimalla - pelto onkin reheväkasvuinen, vaikka se on ollut paketissa vuosia. Eelussa taisteltiin kertomusten mukaan Suomen sodan aikoihin: ”Eelussa päivä oteltiin, Pasohon yöksi…
Hättiönjärvi. Hättiönjärveen ja -nevaan liittyy erilaisia version mukaan ”vuojen 1718 tienoilla kertoo tarina jostaki Koskela isännästä, joka meni Hättiönevalle ryssiä pakkoon.” Toisessa versiossa Koskelan vanhan isännän kerrotaan…
Pääkköjen mailla on isonjaon aikainen rajapyykki, jossa on kruunun kuva sekä alavasemmalla numero 16. Rantsilan metsissä on paljonkin rajapyykkejä. Niitä on päätelty milloin miksikin merkeiksi: niiden on arveltu olevan paitsi erämetsien…
Järvelä. Järvelä on ikivanha asumus Mankilanjärven itärannalla. Aikoinaan sinne oli kulku vain veneellä. Järvelän isännät lienevät elättäneet itsensä kalastamalla.
Jokikylän koulu. Jokikylän koulun nykyiselle tontille valmistui koulurakennus vuoden 1948 alkupuolella. Kun uusi koulurakennus valmistui, vanha siirrettiin kirkonkylän urheilukentän laidalle, jossa se toimii vieläkin urheilumajan nimellä.…
Kalmunsaari. Kalmunsaaresta kerrotaan monenlaista: isovihan ja Suomen sodan aikoihin venäläiset olisivat majailleet Kalmunsaaressa ja suomalaiset vastarannan Kätössä. Tarun mukaan venäläiset hautasivat taistelussa kaatuneet vainajansa…
Kätöntie. Venäläisten Suomen sodan aikoina rakentama vanha tykkitie kutakuinkin Kätöniemen seutuvilla. Itse Kätön kerrotaan olleen suomalaissotilaiden majapaikka.
Keskitalo. Keskitalon aitta on siirretty nykyiselle sijalleen tien alta. Aitan hirret on käännetty: sisäpuolesta on tehty ulkopuoli ja ulkopuolesta sisäpuoli. Takana näkyvä harmaa liiterirakennus on kankaalle nimensä antaneen Nevalan paikalla.…
Koljonoja. Kiljonkankaalla ja Koljolla asuivat ennen muinoin jättiläiset Kiljo ja Koljo. Kerran he päättivät heitellä kilpaa kiviä. Ensin jättiläisherrat vetivät kiviä takkavitsoilla, jolloin syntyivät Koljonoja ja Kiljonoja. Sitten he…
Koskela. Koskeloilla on yhä käytössä vuonna 1901 rakennettu porakivinavetta, joka näkyy kuvassa vain osittain. Navetalla on pituutta noin 24 metriä. Navetan kanssa kulmikkain oleva luhtiaitta on vanhempi.
Koskela. Koskeloiden pihapiirissä on myös navetan takana pari vanhaa aittaa, joista vanhempi, oikeanpuoleinen on 1700-luvulta ja nuorempi 1800-luvulta.
Laakson Vesa on Mankilankylän raittiusseura, joka on perustettu satakunta vuotta sitten. Monikin kylän nuori on sieltä aikoinaan löytänyt itselleen puolison pelimannien soittaessa sulosointuja kaksi-, kolmi- ja viisirivisillään.
Linna. Linnat tulivat Mankilaan Saareloina pari sataa vuotta sitten, mutta vuosien saatossa nimi on vaihtunut. Omistajat ovat mittailleet vanhoja kivijalkoja verraten mittauksia vanhoihin papereihin ja todenneet, että talo on ainakin vuodelta 1810,…
Mankilan kivinavetta. ”Sata sarvenkantajaa, tuhat turkinantajaa.” Mankilan kivinavetta on ollut valtava. Kuvan rauniot eivät kerro koko totuutta navetan koosta. Navetta rakennettiin 1921. Sittemmin se on kaiketi palanut. Keinottelijat ostivat…
Mankilan kivinavetta. ”Sata sarvenkantajaa, tuhat turkinantajaa.” Mankilan kivinavetta on ollut valtava. Kuvan rauniot eivät kerro koko totuutta navetan koosta. Navetta rakennettiin 1921. Sittemmin se on kaiketi palanut.