Tuokkola. Liekö tämä Tuokkola sen samaisen Tuokkolan sijoilla, joka on rakennettu Rantsilan ensimmäisen asukkaan, Frans Eerikinpojan, asuttaman tilan yhdeksi seuraajaksi. Tuokkoloista ainakin kerrotaan, että kun Frantsilan isäntä meni…
Vanha pappila tunnetaan myös Lampelana, joka on vanhan Frantsilan mailla. Lampelan tilasta tehtiin vuonna 1670 kappalaisen virkatalo. 1960-luvulla purettu pappila lienee ollut rakennettu 1800-luvun alussa ja jatko-osa 1870-80. Vanhaa pappilaa ei sii…
Iso-Toppila (Vanha-Toppila, ison kiven Toppila). Olli Toppila perusti asumuksensa Rantsilaan 1500-luvulla antaen nimensä koko nykyiselle Kirkkokankaalle, joka silloin Toppilankankaana tunnettiin. Toppilan pirtissä pidettiin aikoinaan käräjiä -…
Simojoki. Kirkon viereisellä tontilla on talo, joka tunnetaan Simojokenakin. Simojokien talo oli 1900-luvun puolivälissä yleinen vapaa-ajan viettopaikka
Söderbergin ulkomuseo. Söderbergin museokartanon alueelle, seurakuntatalon taakse on entisen talousrakennusten seuraksi tuotu muita vanhoja rakennuksia, muun muassa Aliheikkilän tuulimylly.
Rantsilan tapuli on vanhan kirkon muistoja: se on siirretty vanhalta kirkolta ja pystytetty uuden kirkon viereen uudestaan. Tapuli on ollut olemassa jo vuonna 1726, jolloin maaherra kehotti korjaamaan sitä. Koska se oli jo silloin korjauksen…
Rantsilan kirkko. Rantsilan nykyinen kirkko on vuodelta 1785. Kirkon rakennutti Christfrid Ganander ja rakensi Simon Silven-Jylkkä. Se on kruununprinssi Kustaa Aadolfin nimikkokirkko.Myös ruumishuoneena käytetty rakennus on siirretty nykyiselle…
Kirkko-Toppila ja Leinonen. Yksi monista Toppilan taloista oli Kirkko-Toppila, joka kuvassa on vasemmassa reunassa. Kuvan keskimmäinen, taka-alalla oleva rakennus on Leinonen. Leinosesta vanhat muistelevat, että siihen olisi ollut evakoita…
Museo. Nykyisin museona toimiva rakennus on vuosisadan alkukymmeninä ollut viljamakasiini, jossa otettiin viljaa vastaan ja josta annettiin siemenviljaa. Viljamakasiinista tehtiin seurakuntatalo 1951, ja sitä laajennettiin 1966. Vuonna 1973…
Aleksanterin koulu. Rantsilaan perustettiin koulu 1880 tiukan kädenväännön ja useiden äänestysten jälkeen. Koulu rakennettiin viinaverorahoilla ja se aloitti toimintansa 1882. Koulu on nimetty silloisen Venäjän hallitsijan Aleksanteri II:n…
Kirkonkylän ala-aste on valmistunut 1957 uudeksi kansakouluksi. Rakennus on edelleen koulukäytössä. Rantsilan miehet lähtivät talvisotaa tältä paikalta, minkä muistoksi pihalle on tuotu kivi laattoineen. Jatkosotaan miehet lähtivät…
Poliisin virkatalo. Entinen poliisin virkatalo on raitin pohjoispäässä. Alkuperäistä poliisitaloa on vain parvekkeesta oikealla oleva talon osa, josta puolet kuitenkin jää näkymättömiin kulman taakse. Talon toinen osa on rakennettu…
Rantsilan raitti. Vanha nelostie kulki Rantsilan kirkonkylän halki. Tietä reunustivat vanhat, perinteikkäät rakennukset. Nelostie kulkee nyt keskustan sivuitse, mutta rakennukset ja raitti ovat säilyneet melko hyvin.
Rantsilan Osuusmeijeri on perustettu 1902 höyrymeijerinä. Kuvassa näkyvä rakennus on noin vuosilta 1926-1927. Isännät ihmettelivät, kun meijeri rakennettiin rinteeseen. Mestari piti kuitenkin paikkaa maailman parhaana: maito kulki kuin…
Leskisen nälkämeijeri. Leskisessä (Similässä) oli nälkämeijeri eli nälkään kuolevien hoitopaikka nälkävuosina 1867-68. Tämä kuvan ”puojirustinki” on nähnyt senkin ajan. Puojin seinässä on Talonpoikaissäätiön myöntämä…
Pienitalo. Pienitalo on perinteisiä Männistön tiloja. Kuvan aitta on koottu vanhan, 170-luvulta peräisin olevan asuinrakennuksen hirsistä. Pienitalon mailla, erään koivin juurella kerrotaan olevan seudulla majailleiden venäläisten hauta.…
Aarnipirtti. Huoltoasemana ja ravitsemusliikkeenä toimiva Aarnipirtti on alkujaan ollut Näsälänperällä, mutta se on siirretty kirkonkylälle 1970-luvun puolivälissä. Talo on ollut Näsälän toinen asuinrakennus ja se lienee 1800-luvun…