Vuonna 1932 Suomen Matkailijayhdistyksen harjoittama koskiveneliikenne jakautui kaksiosaiseksi Niskakosken ja Pyhäkosken välillä. Niskakosken viimeinen koski oli Nuojuankoski ja veneiden pysähdyspaikka oli Nuojuanlammen Valkiaisenojan suulla.…
Paanajärven Heikkala? Kuva otettu Eetu Rajalan pihalta. Lähin talo Antti ja Iikka Rajalan. Kauempana Hente Rajalan talo. Näkösällä navetan päätyä, jonka kupeessa vieraskäymälä. Siellä kävi papit ja turistit ainoastaan. Kuva…
Kauonkoski on kohta laskettu, mutta edessä on vielä kovia koskia. Kauko on siis reitin ensimmäinen koski. Näitä reittejä kulkivat tervaveneet ennen turistiaikakautta yli 4 000 kilon tervalasteissa.
Akanmaan kivikellari. Akanmaassa Mankilanjärven rannalla on vanha kivikellari, jonka iäksi kyläläiset arvelevat ainakin sata vuotta. Akanmaan isäntänä oli Salamo, joka oli jalkava mies - hän haki nappeja Oulusta päivässä jalkaisin. Kerran…
Kankaan aseman asemapäällikkö Allan Helenius perusti vuonna 1912 taidetakomon Kankaalle. I maailmansodan aiheuttaman raaka-ainepulan takia takomon toiminta päättyi noin kolme vuotta perustamisen jälkeen. Kuvassa oikealla istuva mies on seppä…
Veneissä oli joskus kaksi koskenlaskijaa, mikäli kuljetettavana oli virkamiehiä tai ulkomaalaisia turisteja. Toinen koskenlaskija saattoi olla kyydillä monesta muustakin syystä, mm. hakemassa venettä takaisin yms.
Mankilanjärvi ja Selkäsaari. Mankilanjärvi on Rantsilan suurin järvi. Ennen Mankin tuloa Mankilankylään kylälle ja järvelle nimeä antamaan ja senkin jälkeen, on järvellä ollut monta nimeä