Mankilan meijeri. Meijeri perustettiin vuonna 1913. Karjatilalliset toivat maidon meijeriin, jossa maito separoitiin. Maidosta nipistettiin osa jatkojalostusta varten. Toiminta loppui maidon vähyyteen - meijeri hävisi, kun lehmät hävisivät.…
Mankilan rukoushuone. Rukoushuone valmistui vuonna 1926 - lopulliseen kuntoonsa rakennus ”valmistui” vasta vuosien mittaan, sillä varsinainen rakennustyö oli niellyt rahoja luultua enemmän eikä heti ollut varaa viimeistelytyöhön.…
Mankilan koulu. Mankilan koulupiiri on perustettu 1902, ja kuntakokous päätti koulun paikaksi Iikkalan 1903. Talollinen Antti Linna yhdessä muutamien muiden kanssa valitti asiasta ja 1905 Keisarillinen Suomen Senaatti määräsi, että koulu…
Koskela. Koskeloilla on yhä käytössä vuonna 1901 rakennettu porakivinavetta, joka näkyy kuvassa vain osittain. Navetalla on pituutta noin 24 metriä. Navetan kanssa kulmikkain oleva luhtiaitta on vanhempi.
Koskela. Koskeloiden pihapiirissä on myös navetan takana pari vanhaa aittaa, joista vanhempi, oikeanpuoleinen on 1700-luvulta ja nuorempi 1800-luvulta.
Seppä. Eräiden papereiden mukaan Seppä, entinen Sepäntalo, on rakennettu vuonna 1901, joskin hirsiin on kaiverrettu vuosiluku 1890. Taustalla näkyvistä aitoista pienemmän, vasemmanpuoleisen seinään on puolestaan raapustettu luku 1737.…
Linna. Linnat tulivat Mankilaan Saareloina pari sataa vuotta sitten, mutta vuosien saatossa nimi on vaihtunut. Omistajat ovat mittailleet vanhoja kivijalkoja verraten mittauksia vanhoihin papereihin ja todenneet, että talo on ainakin vuodelta 1810,…
Riihi oli ennen tärkeä rakennus: siellä kuivattiin ja puitiin viljat ja saattoivatpa pellava ja hamppukin saada kyytiä riihessä saunan sijaan. Kuvan riihi on Linnankankaalla, jonne se on siirretty pitkästi toista sataa vuotta sitten. Riihi on…
Mankisenmaa. Mankisenmaan talo on vanhimpia ympäristössään: asuinrakennuksen pirttiosa on vuodelta 1874, mutta jatko-osa on tehty myöhemmin. Pihapiirin muut rakennukset ovat 1900-luvulta.
Aarrepelto. Aarrekätköt eivät aina ole pelkkää puhetta: Paakarin Matti löysi 1960-luvun puolivälissä peltojansa kunnostaessaan vanhasta ojanpenkasta aarteen, ja toisen ja kolmannenkin. Kuvassa löytäjä seisoo ensimmäisen kätkön kohdalla,…
Ukonvaajanjärvi. Suomalaisessa kansanperinteessä tunnetaan uskomus ukonvaajasta, kivikirveestä, jonka on uskottu olevan maahan iskeytynyt ukonnuoli eli salama. Gananderkin kirjoittaa Mythologia Fennicassaan (1789): ”Yhä puhutaan myös…
Pasonjärvi. Suomen sotaan liittyvä lorunpätkä sanoo, että Eelussa päivä oteltiin ja Pasohon yöksi jouduttiin. Pason talon nimen on kerrottu johtuvan ensimmäisestä asukkaasta, Paasosta, joka olisi tuonut nimen mukanaan. Muutakin on kerrottu.…
Koljonoja. Kiljonkankaalla ja Koljolla asuivat ennen muinoin jättiläiset Kiljo ja Koljo. Kerran he päättivät heitellä kilpaa kiviä. Ensin jättiläisherrat vetivät kiviä takkavitsoilla, jolloin syntyivät Koljonoja ja Kiljonoja. Sitten he…
Pahkamaa. Pahkamaa on ollut Savalojan Pienenkylän kuuluja tiloja - vanha ja merkittävä. Jos nimilappuihin on uskominen, on sillä ikää 250 vuotta. Rakennus ei kuitenkaan taida olla samaa ikäluokkaa. Se on siirtolaissuvun hallinnassa.
Kuusela. Pahkamaan tavoin, myös Kuusela on ollut ja on kylän merkittävimpiä: moni nuorempikin mies muistelee olleensa Kuuselassa renkinä, sillä työvoimaa tarvittiin paljon. Kuvan asuinrakennus ja aitta ovat tältä vuosisadalta. Talo on noin…
Mykylän kuusi. Rantsilan Savalojan, Mankilan ja Ruukin tien risteyksen seutuvilla kasvaa vankka kuusivanhus. Mykylän edesmenneet omistajat Tuohimaat ovat aikoinaan rauhoittaneet kuusijättiläisen.
Nevala. Kerrotaan, että Savalojan Nevalassa olisi asuttu jo nälkävuosien aikaan. Pihapiirissä ei enää ole muita vanhoja rakennuksia kuin riihestä uuteen uskoon pystytetty puoji. Pihapiirissä vanhinta on tämä siirtokivilohkare, jonka…