Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 6752)

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6407.jpeg
Mankilan meijeri. Meijeri perustettiin vuonna 1913. Karjatilalliset toivat maidon meijeriin, jossa maito separoitiin. Maidosta nipistettiin osa jatkojalostusta varten. Toiminta loppui maidon vähyyteen - meijeri hävisi, kun lehmät hävisivät.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6408.jpeg
Mankilan rukoushuone. Rukoushuone valmistui vuonna 1926 - lopulliseen kuntoonsa rakennus ”valmistui” vasta vuosien mittaan, sillä varsinainen rakennustyö oli niellyt rahoja luultua enemmän eikä heti ollut varaa viimeistelytyöhön.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6409.jpeg
Mankilan koulu. Mankilan koulupiiri on perustettu 1902, ja kuntakokous päätti koulun paikaksi Iikkalan 1903. Talollinen Antti Linna yhdessä muutamien muiden kanssa valitti asiasta ja 1905 Keisarillinen Suomen Senaatti määräsi, että koulu…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6410.jpeg
Koskela. Koskeloilla on yhä käytössä vuonna 1901 rakennettu porakivinavetta, joka näkyy kuvassa vain osittain. Navetalla on pituutta noin 24 metriä. Navetan kanssa kulmikkain oleva luhtiaitta on vanhempi.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6411.jpeg
Koskela. Koskeloiden pihapiirissä on myös navetan takana pari vanhaa aittaa, joista vanhempi, oikeanpuoleinen on 1700-luvulta ja nuorempi 1800-luvulta.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6412.jpeg
Seppä. Eräiden papereiden mukaan Seppä, entinen Sepäntalo, on rakennettu vuonna 1901, joskin hirsiin on kaiverrettu vuosiluku 1890. Taustalla näkyvistä aitoista pienemmän, vasemmanpuoleisen seinään on puolestaan raapustettu luku 1737.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6413.jpeg
Linna. Linnat tulivat Mankilaan Saareloina pari sataa vuotta sitten, mutta vuosien saatossa nimi on vaihtunut. Omistajat ovat mittailleet vanhoja kivijalkoja verraten mittauksia vanhoihin papereihin ja todenneet, että talo on ainakin vuodelta 1810,…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6414.jpeg
Riihi oli ennen tärkeä rakennus: siellä kuivattiin ja puitiin viljat ja saattoivatpa pellava ja hamppukin saada kyytiä riihessä saunan sijaan. Kuvan riihi on Linnankankaalla, jonne se on siirretty pitkästi toista sataa vuotta sitten. Riihi on…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6415.jpeg
Mankisenmaa. Mankisenmaan talo on vanhimpia ympäristössään: asuinrakennuksen pirttiosa on vuodelta 1874, mutta jatko-osa on tehty myöhemmin. Pihapiirin muut rakennukset ovat 1900-luvulta.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6416.jpeg
Aarrepelto. Aarrekätköt eivät aina ole pelkkää puhetta: Paakarin Matti löysi 1960-luvun puolivälissä peltojansa kunnostaessaan vanhasta ojanpenkasta aarteen, ja toisen ja kolmannenkin. Kuvassa löytäjä seisoo ensimmäisen kätkön kohdalla,…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6417.jpeg
Ukonvaajanjärvi. Suomalaisessa kansanperinteessä tunnetaan uskomus ukonvaajasta, kivikirveestä, jonka on uskottu olevan maahan iskeytynyt ukonnuoli eli salama. Gananderkin kirjoittaa Mythologia Fennicassaan (1789): ”Yhä puhutaan myös…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6418.jpeg
Kauempaa otettu kuva Ukonvaajanjärvestä on otettu Luppoviidankankaan suunnasta. Luppoviidankankaallahan kerrotaan olleen jättiläisen asumuksia.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6419.jpeg
Kivimaa. Kivimaa ei liene kovinkaan vanha asumus

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6420.jpeg
Pasonjärvi. Suomen sotaan liittyvä lorunpätkä sanoo, että Eelussa päivä oteltiin ja Pasohon yöksi jouduttiin. Pason talon nimen on kerrottu johtuvan ensimmäisestä asukkaasta, Paasosta, joka olisi tuonut nimen mukanaan. Muutakin on kerrottu.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6421.jpeg
Koljonoja. Kiljonkankaalla ja Koljolla asuivat ennen muinoin jättiläiset Kiljo ja Koljo. Kerran he päättivät heitellä kilpaa kiviä. Ensin jättiläisherrat vetivät kiviä takkavitsoilla, jolloin syntyivät Koljonoja ja Kiljonoja. Sitten he…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6422.jpeg
Perukka. Perukan talo Savalojan Pienessäkylässä on noin sata vuotta vanha. Perukassa on vanha kaunis pihapiiri.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6423.jpeg
Pahkamaa. Pahkamaa on ollut Savalojan Pienenkylän kuuluja tiloja - vanha ja merkittävä. Jos nimilappuihin on uskominen, on sillä ikää 250 vuotta. Rakennus ei kuitenkaan taida olla samaa ikäluokkaa. Se on siirtolaissuvun hallinnassa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6424.jpeg
Kuusela. Pahkamaan tavoin, myös Kuusela on ollut ja on kylän merkittävimpiä: moni nuorempikin mies muistelee olleensa Kuuselassa renkinä, sillä työvoimaa tarvittiin paljon. Kuvan asuinrakennus ja aitta ovat tältä vuosisadalta. Talo on noin…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6425.jpeg
Mykylän kuusi. Rantsilan Savalojan, Mankilan ja Ruukin tien risteyksen seutuvilla kasvaa vankka kuusivanhus. Mykylän edesmenneet omistajat Tuohimaat ovat aikoinaan rauhoittaneet kuusijättiläisen.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6426.jpeg
Nevala. Kerrotaan, että Savalojan Nevalassa olisi asuttu jo nälkävuosien aikaan. Pihapiirissä ei enää ole muita vanhoja rakennuksia kuin riihestä uuteen uskoon pystytetty puoji. Pihapiirissä vanhinta on tämä siirtokivilohkare, jonka…