Selaa aineistoja (yhteensä 6752)

Hättiönjärvi. Hättiönjärveen ja -nevaan liittyy erilaisia version mukaan ”vuojen 1718 tienoilla kertoo tarina jostaki Koskela isännästä, joka meni Hättiönevalle ryssiä pakkoon.” Toisessa versiossa Koskelan vanhan isännän kerrotaan…

Eelu. Eelun verinen kenttä. Eelun sanotaan kasvavan veren voimalla - pelto onkin reheväkasvuinen, vaikka se on ollut paketissa vuosia. Eelussa taisteltiin kertomusten mukaan Suomen sodan aikoihin: ”Eelussa päivä oteltiin, Pasohon yöksi…

Pyrrö. Pyrrö oli aikoinaan valtavan iso talo - siellä on ollut aivan oma pehtoorikin! Jokin eteläsuomalainen yhtiö osti Pyrrön korviketilaksi maanluovutusvelvollisuuksien vuoksi, jotta sen ei tarvitsisi pilkkoa hyviä maitaan Etelä-Suomessa.…

Kalmunsaari. Kalmunsaaresta kerrotaan monenlaista: isovihan ja Suomen sodan aikoihin venäläiset olisivat majailleet Kalmunsaaressa ja suomalaiset vastarannan Kätössä. Tarun mukaan venäläiset hautasivat taistelussa kaatuneet vainajansa…

Mankilanjärvi ja Selkäsaari. Mankilanjärvi on Rantsilan suurin järvi. Ennen Mankin tuloa Mankilankylään kylälle ja järvelle nimeä antamaan ja senkin jälkeen, on järvellä ollut monta nimeä

Akanmaan kivikellari. Akanmaassa Mankilanjärven rannalla on vanha kivikellari, jonka iäksi kyläläiset arvelevat ainakin sata vuotta. Akanmaan isäntänä oli Salamo, joka oli jalkava mies - hän haki nappeja Oulusta päivässä jalkaisin. Kerran…

Vasara. Vasara on vanha talo, kenties 1800-luvun lopulta. Vasarakankaalla on kasvanut jokin oudon muotoinen puu. Etualalla vinttikaivo.

Järvelä. Järvelä on ikivanha asumus Mankilanjärven itärannalla. Aikoinaan sinne oli kulku vain veneellä. Järvelän isännät lienevät elättäneet itsensä kalastamalla.

Kätöntie. Venäläisten Suomen sodan aikoina rakentama vanha tykkitie kutakuinkin Kätöniemen seutuvilla. Itse Kätön kerrotaan olleen suomalaissotilaiden majapaikka.

Mankilan kivinavetta. ”Sata sarvenkantajaa, tuhat turkinantajaa.” Mankilan kivinavetta on ollut valtava. Kuvan rauniot eivät kerro koko totuutta navetan koosta. Navetta rakennettiin 1921. Sittemmin se on kaiketi palanut. Keinottelijat ostivat…

Mankilan kivinavetta. ”Sata sarvenkantajaa, tuhat turkinantajaa.” Mankilan kivinavetta on ollut valtava. Kuvan rauniot eivät kerro koko totuutta navetan koosta. Navetta rakennettiin 1921. Sittemmin se on kaiketi palanut.

Mattila. Mattila on vanhoja Mankilan kantatiloja. Nykyisin taloa asuttavat karjalaissiirtolaisten jälkeläiset. Mankilankylään tulikin jatkosodan jälkeen paljon siirtoväkeä sekä Karjalasta että Kuusamosta mm. pika-asutuksen myötä.…

Jokikylän koulu. Jokikylän koulun nykyiselle tontille valmistui koulurakennus vuoden 1948 alkupuolella. Kun uusi koulurakennus valmistui, vanha siirrettiin kirkonkylän urheilukentän laidalle, jossa se toimii vieläkin urheilumajan nimellä.…

Poikola. Poikola on myös kylän vanhoja tiloja. Alkuperäinen Poikola on ollut kaksin verroin pidempi, rakennuksesta on jäljellä vain puolet entisestä tilan jaon seurauksena. Aikoinaan Poikolassa oli myös kuusikulmainen eteinen. Talon nykyiset…

Nykyisen Ala-Matheikin mailla on vanha paja. Pajan palkeet eivät ole alkuperäiset. Palkeissa on vuosiluku 1880, joten pajan täytyy olla sitä vanhempi. Pajat ja sepät olivat ennen tarpeellisia, sillä kaikki piti tehdä itse. Esimerkiksi lukot…

Paakkola. Paakkolan talot ovat kylän vanhimpia. Tämä Paakkolan aitta on Nevalankankaalla.

Limo. Ensimmäinen kirjallinen maininta Limosta on vuodelta 1784. Kuvassa näkyvät Limon aitta sekä takaoikealla entinen savusauna.

Keskitalo. Keskitalon aitta on siirretty nykyiselle sijalleen tien alta. Aitan hirret on käännetty: sisäpuolesta on tehty ulkopuoli ja ulkopuolesta sisäpuoli. Takana näkyvä harmaa liiterirakennus on kankaalle nimensä antaneen Nevalan paikalla.…

Pääkköjen mailla on isonjaon aikainen rajapyykki, jossa on kruunun kuva sekä alavasemmalla numero 16. Rantsilan metsissä on paljonkin rajapyykkejä. Niitä on päätelty milloin miksikin merkeiksi: niiden on arveltu olevan paitsi erämetsien…

Laakson Vesa on Mankilankylän raittiusseura, joka on perustettu satakunta vuotta sitten. Monikin kylän nuori on sieltä aikoinaan löytänyt itselleen puolison pelimannien soittaessa sulosointuja kaksi-, kolmi- ja viisirivisillään.