Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 244)

  • Kokoelma: Rantsilan kuvakokoelma

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6373.jpeg
Ylitalo. Ylitalo oli kotiseututyön uranuurtajan, opettaja-kirjailija Elsa Punkerin kotitalo. Takana näkyy Ylitalon vanha kivinavetta, joka on valmistunut 1906. Asuinrakennuksen tarkka ikä ei ole tiedossa, mutta luultavasti se on 1800-luvun…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6458.jpeg
Ylimämmi. Nälkävuosina 1867-68 nälkään kuolevia koottiin yhteen. Kerälänkylän Mämmäeesä oli tällainen ”nälkämeijeri”. Eräs kerälänkyläläinen muistelee Mämmenkin liittyvän Suomen sotaan: se olisi ollut venäläisten…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6447.jpeg
Ylijarvan tervahauta. Tervaa on poltettu paljon - myös Ylijarvan tervahaudassa Näsälänperällä. Nykyisinkin haudan jäljet ovat vielä hyvin näkyvissä. Tervanpoltossa puut kolottiin pystyyn ja niiden annettiin kuivua jopa vuosia. Sitten ne…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6438.jpeg
Wilppola. Wilppolasta kerrotaan myös, että se olisi saanut nimensä näin: Olipa kerran mies, jolla oli kaksi poikaa Antti ja Vilho. Vanha isäntä jakoi talostaan osia pojilleen, jolloin muodostuivat Anttila ja Vilppola. Vanhan isännän talosta…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6437.jpeg
Wilppola. Tänä päivänä Wilppolassa viljellään maata ja harjoitetaan maatilamatkailua. Matkailukäytössä oleva punainen rakennus on vuosisadan vaiheesta. Tilaa pyörittävän perheen asuinrakennus on vanhempaa perua. Pihassa ja pihapiirissä…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6492.jpeg
Venäläissaari. Suomen sodan taisteluita käytiin Rantsilassakin. Porkanrannan kahinassa kaatuneet venäläiset haudattiin Rahvaannevan Venäläissaareen. Erään perimätiedon mukaan myös suomalaiset olisi haudattu samaan nevasaareen. Toinen…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6393.jpeg
Vasara. Vasara on vanha talo, kenties 1800-luvun lopulta. Vasarakankaalla on kasvanut jokin oudon muotoinen puu. Etualalla vinttikaivo.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6381.jpeg
Varesniva. Varesnivalla ei pitäisi olla mitään tekemistä Vareksen talon kanssa, tietää eräs lähde. Sen sijaan Varesniva sijaitsee samalla kankaalla Jaakonivan vieressä.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6385.jpeg
Vares. Vareksen pihpiirissä on myös luhtiaitta, siinä ei ole vuosilukua, mutta se on ehkä 1800-luvun lopulta.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6384.jpeg
Vares. Wareksen talo oli maaherra Yrjö Pehkosen suvun alkukoti. Nykyisin pihapiirissä on runsaasti pääosin 1800-luvun loppupuolen asussa olevia rakennuksia. Talon nykyinen emäntä arvelee, että keltainen pirtti olisi noin vuodelta 1793 ja…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6350.jpeg
Vanha pappila tunnetaan myös Lampelana, joka on vanhan Frantsilan mailla. Lampelan tilasta tehtiin vuonna 1670 kappalaisen virkatalo. 1960-luvulla purettu pappila lienee ollut rakennettu 1800-luvun alussa ja jatko-osa 1870-80. Vanhaa pappilaa ei sii…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6370.jpeg
Vanha kirkko. Tiedot Rantsilan vanhasta kirkosta ovat niukkoja. Tiettävästi kirkko oli rakennettu 1671. Rantsilasta kaavailtiin emäseurakuntaa, joten kirkosta tehtiin yhtä iso kuin Salon emäseurakunnan kirkosta. Malliltaankin kirkko on ollut…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6371.jpeg
Vanha hautausmaa. Vanhan kirkon seutuvilla on hautamonttuja, joihin vainajia haudattiin. Rikkaat ja vaikutusvaltaiset saivat hautapaikan kirkon alta, köyhemmät haudattiin ympäristöön. Sittemmin kirkon alle hautaamista rajoitettiin 1700-luvulla…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6091.jpeg
Vaalilautakunta ensimmäisissä eduskuntavaaleissa Rantsilassa. Vasemmalta Abram Mennander, Juho Kurikka, Heikki Mikkonen, Antti Linna, Maria Jokela ja J. E. Matinheikki.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6417.jpeg
Ukonvaajanjärvi. Suomalaisessa kansanperinteessä tunnetaan uskomus ukonvaajasta, kivikirveestä, jonka on uskottu olevan maahan iskeytynyt ukonnuoli eli salama. Gananderkin kirjoittaa Mythologia Fennicassaan (1789): ”Yhä puhutaan myös…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6349.jpeg
Tuokkola. Liekö tämä Tuokkola sen samaisen Tuokkolan sijoilla, joka on rakennettu Rantsilan ensimmäisen asukkaan, Frans Eerikinpojan, asuttaman tilan yhdeksi seuraajaksi. Tuokkoloista ainakin kerrotaan, että kun Frantsilan isäntä meni…