Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 244)

  • Kokoelma: Rantsilan kuvakokoelma

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6389.jpeg
Pyrrö. Pyrrö oli aikoinaan valtavan iso talo - siellä on ollut aivan oma pehtoorikin! Jokin eteläsuomalainen yhtiö osti Pyrrön korviketilaksi maanluovutusvelvollisuuksien vuoksi, jotta sen ei tarvitsisi pilkkoa hyviä maitaan Etelä-Suomessa.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6390.jpeg
Kalmunsaari. Kalmunsaaresta kerrotaan monenlaista: isovihan ja Suomen sodan aikoihin venäläiset olisivat majailleet Kalmunsaaressa ja suomalaiset vastarannan Kätössä. Tarun mukaan venäläiset hautasivat taistelussa kaatuneet vainajansa…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6391.jpeg
Mankilanjärvi ja Selkäsaari. Mankilanjärvi on Rantsilan suurin järvi. Ennen Mankin tuloa Mankilankylään kylälle ja järvelle nimeä antamaan ja senkin jälkeen, on järvellä ollut monta nimeä

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6392.jpeg
Akanmaan kivikellari. Akanmaassa Mankilanjärven rannalla on vanha kivikellari, jonka iäksi kyläläiset arvelevat ainakin sata vuotta. Akanmaan isäntänä oli Salamo, joka oli jalkava mies - hän haki nappeja Oulusta päivässä jalkaisin. Kerran…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6393.jpeg
Vasara. Vasara on vanha talo, kenties 1800-luvun lopulta. Vasarakankaalla on kasvanut jokin oudon muotoinen puu. Etualalla vinttikaivo.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6394.jpeg
Järvelä. Järvelä on ikivanha asumus Mankilanjärven itärannalla. Aikoinaan sinne oli kulku vain veneellä. Järvelän isännät lienevät elättäneet itsensä kalastamalla.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6395.jpeg
Kätöntie. Venäläisten Suomen sodan aikoina rakentama vanha tykkitie kutakuinkin Kätöniemen seutuvilla. Itse Kätön kerrotaan olleen suomalaissotilaiden majapaikka.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6396.jpeg
Mankilan kivinavetta. ”Sata sarvenkantajaa, tuhat turkinantajaa.” Mankilan kivinavetta on ollut valtava. Kuvan rauniot eivät kerro koko totuutta navetan koosta. Navetta rakennettiin 1921. Sittemmin se on kaiketi palanut. Keinottelijat ostivat…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6397.jpeg
Mankilan kivinavetta. ”Sata sarvenkantajaa, tuhat turkinantajaa.” Mankilan kivinavetta on ollut valtava. Kuvan rauniot eivät kerro koko totuutta navetan koosta. Navetta rakennettiin 1921. Sittemmin se on kaiketi palanut.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6398.jpeg
Mattila. Mattila on vanhoja Mankilan kantatiloja. Nykyisin taloa asuttavat karjalaissiirtolaisten jälkeläiset. Mankilankylään tulikin jatkosodan jälkeen paljon siirtoväkeä sekä Karjalasta että Kuusamosta mm. pika-asutuksen myötä.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6399.jpeg
Jokikylän koulu. Jokikylän koulun nykyiselle tontille valmistui koulurakennus vuoden 1948 alkupuolella. Kun uusi koulurakennus valmistui, vanha siirrettiin kirkonkylän urheilukentän laidalle, jossa se toimii vieläkin urheilumajan nimellä.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6400.jpeg
Poikola. Poikola on myös kylän vanhoja tiloja. Alkuperäinen Poikola on ollut kaksin verroin pidempi, rakennuksesta on jäljellä vain puolet entisestä tilan jaon seurauksena. Aikoinaan Poikolassa oli myös kuusikulmainen eteinen. Talon nykyiset…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6401.jpeg
Nykyisen Ala-Matheikin mailla on vanha paja. Pajan palkeet eivät ole alkuperäiset. Palkeissa on vuosiluku 1880, joten pajan täytyy olla sitä vanhempi. Pajat ja sepät olivat ennen tarpeellisia, sillä kaikki piti tehdä itse. Esimerkiksi lukot…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6402.jpeg
Paakkola. Paakkolan talot ovat kylän vanhimpia. Tämä Paakkolan aitta on Nevalankankaalla.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6403.jpeg
Limo. Ensimmäinen kirjallinen maininta Limosta on vuodelta 1784. Kuvassa näkyvät Limon aitta sekä takaoikealla entinen savusauna.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6404.jpeg
Keskitalo. Keskitalon aitta on siirretty nykyiselle sijalleen tien alta. Aitan hirret on käännetty: sisäpuolesta on tehty ulkopuoli ja ulkopuolesta sisäpuoli. Takana näkyvä harmaa liiterirakennus on kankaalle nimensä antaneen Nevalan paikalla.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6405.jpeg
Pääkköjen mailla on isonjaon aikainen rajapyykki, jossa on kruunun kuva sekä alavasemmalla numero 16. Rantsilan metsissä on paljonkin rajapyykkejä. Niitä on päätelty milloin miksikin merkeiksi: niiden on arveltu olevan paitsi erämetsien…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6406.jpeg
Laakson Vesa on Mankilankylän raittiusseura, joka on perustettu satakunta vuotta sitten. Monikin kylän nuori on sieltä aikoinaan löytänyt itselleen puolison pelimannien soittaessa sulosointuja kaksi-, kolmi- ja viisirivisillään.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6407.jpeg
Mankilan meijeri. Meijeri perustettiin vuonna 1913. Karjatilalliset toivat maidon meijeriin, jossa maito separoitiin. Maidosta nipistettiin osa jatkojalostusta varten. Toiminta loppui maidon vähyyteen - meijeri hävisi, kun lehmät hävisivät.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6408.jpeg
Mankilan rukoushuone. Rukoushuone valmistui vuonna 1926 - lopulliseen kuntoonsa rakennus ”valmistui” vasta vuosien mittaan, sillä varsinainen rakennustyö oli niellyt rahoja luultua enemmän eikä heti ollut varaa viimeistelytyöhön.…