Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 244)

  • Kokoelma: Rantsilan kuvakokoelma

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6459.jpeg
Tervon uittopatsaat. Juuri Kerälän- ja Sipolankylän rajamaastossa sijaitsee Tervo, jonka sijoilla on ennen ollut Tolosen suvun Rantsilan kantapaikka. Tervon pihalle on Johan Tervo taiteillut muuraamalla patsaita. Yksi jokiahteen patsasrykelmä,…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6432.jpeg
Tervo. Tervon eli entisen Tervolan tilan rakennukset - puoji ja asuinrakennus - ovat liki kaksisataa vuotta vanhoja. Ne on rakennettu 1800-luvun alussa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6431.jpeg
Tervo. Tervon eli entisen Tervolan tilan rakennukset - puoji ja asuinrakennus - ovat liki kaksisataa vuotta vanhoja. Ne on rakennettu 1800-luvun alussa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6462.jpeg
Tenhu. Sipolankylän hirsirakenteinen noin 150-vuotias rakennus.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6461.jpeg
Tenhu. Sipolankylän hirsirakenteinen noin 150-vuotias.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6479.jpeg
Tani. Tani on ”luotettava ja kestävä”. tanin kantatilaa hallitsi joskus aikoinaan Matti Tani, jota yleisesti kutsuttiin Tanin keisariksi.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6087.jpeg
Takana Samppa ja Eeva Kelhä. Edessä lapset Hanna, Aaro, Liisa ja Tyyne Kelhä.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6082.jpeg
Takana Hanna Kelhä, Sirkka Toppila, Otto Konola ja Aino Sahlström. Edessä Liisa ja Janne Simojoki.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6081.jpeg
Suojeluskuntalaisia ja lottia. Lotat vasemmalta: Liisa Koski, Rva Hirsi, Liisa Simojoki ja Katri Tuokkola.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6354.jpeg
Söderbergin ulkomuseo. Söderbergin museokartanon alueelle, seurakuntatalon taakse on entisen talousrakennusten seuraksi tuotu muita vanhoja rakennuksia, muun muassa Aliheikkilän tuulimylly.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6440.jpeg
Sivukangas. Sivukangas on kunnallisneuvos Eino Tolosen Eeva-vaimon kotitalo. Eeva ja Eino viljelivät tilaa yhdessä 1940-luvulta lähtien. Kuvassa oleva pieni herttainen rakennus on ollut Eevan leikkimökkinä. Sivukankaalla oli sota-aikana myös…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6471.jpeg
Sipolan uusi pyrintö. Sipolankylässä on ensin toiminut nuorisoseura, joka muutettiin raittiusseuraksi vuonna 1909, mistä nimi Uusi Pyrintö. Tominta oli alkuun vilkasta, mutta sittemmin se on ollut aaltoliikettä. Esimerkiksi tukkilasiten…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6468.jpeg
Sipolan meijeri. Sipolankylän meijeri on nykyisin yksityisomistuksessa. Toimintansa se on lopettanut jo ennen toista maailmansotaa, mutta sota-aikana se toimi kansanhuollon määräyksestä. Sipolankylän osuusmeijeri on perustettu 1902, mitä ennen…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6472.jpeg
Sipolan koulu. Kun kirkonkylälle perustettiin koulu, ei Sipolankylällä haluttu jäädä huonommaksi. Sipolankyläläiset anoivatkin vuonna 1890 kunnalta lupaa perustaa koulu, mutta anomus hylättiin jyrkästi kuntakokouksessa. Niinpä Sipolalasiet…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6467.jpeg
Sipola. Sipolan talo antoi nimensä koko kylälle. Talo puolestaan sai nimensä Sigfrid eli Sipi/Sipo Matinpojasta, joka muutti seudulle 1550-luvulla. Hän oli mahtava isäntä, joten koko kylää alettiin nimittää Sipolankyläksi hänen mukaansa,…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6353.jpeg
Simojoki. Kirkon viereisellä tontilla on talo, joka tunnetaan Simojokenakin. Simojokien talo oli 1900-luvun puolivälissä yleinen vapaa-ajan viettopaikka