Selaa aineistoja (yhteensä 244)

Rantsilan yläaste. Nykyinen peruskoulun yläaste on aloittanut toimintansa yhteiskoulun nimellä ja nykyisen museon tiloissa. Uusi koulutalo päätettiin rakentaa 1957 kunnan osoittamalle tontille. Koulu toimi yksityisenä oppikouluna 1.8.1965…

Vanha kirkko. Tiedot Rantsilan vanhasta kirkosta ovat niukkoja. Tiettävästi kirkko oli rakennettu 1671. Rantsilasta kaavailtiin emäseurakuntaa, joten kirkosta tehtiin yhtä iso kuin Salon emäseurakunnan kirkosta. Malliltaankin kirkko on ollut…

Vanha hautausmaa. Vanhan kirkon seutuvilla on hautamonttuja, joihin vainajia haudattiin. Rikkaat ja vaikutusvaltaiset saivat hautapaikan kirkon alta, köyhemmät haudattiin ympäristöön. Sittemmin kirkon alle hautaamista rajoitettiin 1700-luvulla…

Naamanka. Naamanka on vuodelta 1882, vuorattuna tosin.

Ylitalo. Ylitalo oli kotiseututyön uranuurtajan, opettaja-kirjailija Elsa Punkerin kotitalo. Takana näkyy Ylitalon vanha kivinavetta, joka on valmistunut 1906. Asuinrakennuksen tarkka ikä ei ole tiedossa, mutta luultavasti se on 1800-luvun…

Kurikka. Kurikan navettarakennus on kaiketi vuodelta 1925.

Kurikka. Kurikan vanhempi vasemmalla puolella oleva rakennus lienee 1700-luvulta. Uudempi, oikeanpuoleinen rakennus on 1800-luvun lopulta tai vuosisadan vaihteesta.

Niva. Myös Harmaja-Nivassa eli Ranta-Nivassa on vanhaa rakennuskantaa säilyneenä, samoin kuin vastarannan Koski-Nivassa.

Isokiljo. Isossakiljossa on palon vanhoja rakennuksia, aittoja, riihiä ynnä muita. Kuvan vasemmanpuoleinen rakennus on rakennettu vuonna 1890. Oikealla oleva talo on vanhempi.

Ojantakanen. Entinen Matinheikki on nyt Ojantakanen, omistajansa mukaan. Tilan nimi on kuitenkin Koskiniva. Kaunis hyväkuntoinen talo on luultavasti pitkästi 1800-luvun puolelta, sillä ensimmäinen Matinheikki on tullut tilalle 1910, ja silloin…

Nivankoski. Nivankosken mylly, saha ja sähkölaitos palveli ranttisia hyvin monipuolisesti. Koskessa on ollut vesimyllyjä jo 1600-luvulta lähtien. Nivankosken Saha- ja Myllyosuuskunta on perustettu 1880-luvulla ja silloin toiminta oli vakituista. …

Jaakonniva. Niva, kirkonkylän Alipäässä on vanha kantatila, joka on erotettu Kurikasta noin 140 vuotta sitten. Jaakonniva puolestaan on erotettu Nivasta. Lieneekö saanut nimensä Jaako-nimisen isäntänsä mukaan? Kuvan talo on noin 100 vuotta…

Varesniva. Varesnivalla ei pitäisi olla mitään tekemistä Vareksen talon kanssa, tietää eräs lähde. Sen sijaan Varesniva sijaitsee samalla kankaalla Jaakonivan vieressä.

Ollila. Partala-Ollila oli ruotuväen sotilasvirkatalo 1700-1800-luvuilla. Ruotuväen päällikkö viljeli ja asui Partala-Ollilaa. Pohjanmaan ruotusopimus tehtiin 1733 ja ruotulaitos lakkautettiin Suomen sodan jälkeen. Kuvassa Ollila, jossa J. V.…

Partala. Partala on vanha kantatila, josta jo 1950-luvulla sanottiin, että ”aenakin kolomatta sattaa vuotta”. Kyseessä ei toki ole tämä samainen rakennus, vaikka kyllä tälläkin varmasti ikää on.

Vares. Wareksen talo oli maaherra Yrjö Pehkosen suvun alkukoti. Nykyisin pihapiirissä on runsaasti pääosin 1800-luvun loppupuolen asussa olevia rakennuksia. Talon nykyinen emäntä arvelee, että keltainen pirtti olisi noin vuodelta 1793 ja…

Vares. Vareksen pihpiirissä on myös luhtiaitta, siinä ei ole vuosilukua, mutta se on ehkä 1800-luvun lopulta.

Latopelto - kuten me sitä kutsumme - on upea näky auringonpaisteessa: laaja kumpuileva peltoaukea useine latorakennuksineen ja viljamerineen. Peltoaukea sijaitsee kirkonkylän Alipäässä hieman ennen Vareksen taloa. Pelloille piti aikoinaan…

Hättiönjärvi. Hättiönjärveen ja -nevaan liittyy erilaisia version mukaan ”vuojen 1718 tienoilla kertoo tarina jostaki Koskela isännästä, joka meni Hättiönevalle ryssiä pakkoon.” Toisessa versiossa Koskelan vanhan isännän kerrotaan…

Eelu. Eelun verinen kenttä. Eelun sanotaan kasvavan veren voimalla - pelto onkin reheväkasvuinen, vaikka se on ollut paketissa vuosia. Eelussa taisteltiin kertomusten mukaan Suomen sodan aikoihin: ”Eelussa päivä oteltiin, Pasohon yöksi…