Selaa aineistoja (yhteensä 194)

Tervavene. Kuvassa oleva vene on ”riisuttu”. Tervakuorman purkamisen jälkeen veneen lisälaidat, vitaslaita tai varpelaita sekä vesiroiskeilta suojaavat räpelaudat ja hatut poistettiin Oulussa veneen keventämiseksi sekä sen käsittelyn…

Kiehimäjoella. Kuvassa Kainuun tervaveneitä ja tervansoutajia tauolla. Kainuun tervaveneiden kuormat olivat keveämpiä kuin Oulujoen tervakuormat. Tynnyreitä Kainuun veneissä oli vedenkorkeudesta riippuen 20-25 tynnyriä.

Uitossa. Tukkivene Ahmaskosken Kurtinkorvassa. Vene oli uittotyössä tärkeä työkalu. Sillä kuljetettiin mm. uittomiehet ja tarvikkeet jokea pitkin.

Uittomiehiä. Kuva Ahmaskoskelta. Henkilöt etummaisesta alkaen: Juune Seppänen, Jaakko Mulari, Aappo Lotvonen, Matti Tervonen ja Matti Pirilä.

Halosentörmä. Kuvassa uittoveneitä Utajärven Utoslahden suulla Halosen talon rannassa. Rannalla seisova mies on Heikki Kukkoaho ja vieressä vaimonsa Hanna Kukkoaho.

Jylhämä. Lähikuva Jylhämänkosken putouksesta. Kosken pituus on 800 metriä ja putousta 4,1 metriä. Kuvan keskivaiheilla näkyy Kilonsaari. Vanhojen kertomusten mukaan Jylhämän putouksessa tervavene parkaisi ja valitti kosken kovassa…

Vahankivi. Suuri siirtomaalohkare, joka on Nuojuankosken alaosassa. Tämän kiven ja nousumöljän välissä on n. 3 metriä leveä aukko, josta veneet vedettiin kosken yläpuolelle.

Askolansaari. Multilahdessa sijaitseva pieni saari, jossa Askolan tilan viljelyksiä.

Utakoski. Kuvassa on Utakosken alaosa kuvattuna ylävirtaan päin. Etualalla oleva saari on Vanhasaari. Rakenteeltaan matalan Utakosken (pituus on 2,4 km ja putousta 2,4 metriä) veneväylä kulki kuvasta katsoen oikealla puolella eli eteläpuolella…

Utakoski. Kuvassa on Väänikänkorva, jossa kivet nostattavat kihoja. Kiho tarkoittaa kosken aallokkoa.

Koskiveneen (matkailijaveneen) lähtö Vaalan venerannasta 1930-luvulla. Matkailijat siirtyvät Suomen Matkailijayhdistyksen koskiveneisiin. Taustalla näkyy Vaalan kirkonkylää.

Laiva SALO toi turisteja Kajaanista Oulujärven vesistöä pitkin Vaalaan. Kuvassa näkyy laivan peräosaa kansineen sekä koskiveneen lähtö täydessä lastissa (18 matkustajaa sekä perämies ja kaksi soutajaa).

Veneissä oli joskus kaksi koskenlaskijaa, mikäli kuljetettavana oli virkamiehiä tai ulkomaalaisia turisteja. Toinen koskenlaskija saattoi olla kyydillä monesta muustakin syystä, mm. hakemassa venettä takaisin yms.

Kauonkoski on kohta laskettu, mutta edessä on vielä kovia koskia. Kauko on siis reitin ensimmäinen koski. Näitä reittejä kulkivat tervaveneet ennen turistiaikakautta yli 4 000 kilon tervalasteissa.

Vuonna 1932 Suomen Matkailijayhdistyksen harjoittama koskiveneliikenne jakautui kaksiosaiseksi Niskakosken ja Pyhäkosken välillä. Niskakosken viimeinen koski oli Nuojuankoski ja veneiden pysähdyspaikka oli Nuojuanlammen Valkiaisenojan suulla.…

Raito. Rompsimalla kuljetetaan kahta venettä, jotka on sidottu köydellä peräkkäin. Sekä köysi- että rompsimiehiä oli niin monta kuin oli venettä raidossa.

Koskenlaskijat. Kuvan koskenlaskijat toimivat ennen Suomen Matkailijayhdistyksen turistikuljetuksia Vaalassa tervaveneiden laskumiehinä, joten turistit olivat varmojen ja työnsä osaavien laskumiesten kyydissä. Koskenlaskijat eli laskumiehet…

Uutelan maja. Kuvan rakennukset ovat Uutelan rakennuksia, jotka sijaitsevat Jylhämänkosken rannan tuntumassa. Suomen Matkailijayhdistys osti rakennukset vuonna 1912. Tällöin Uutelassa majoittui Niskakoskelle saapuneita turisteja, mutta joukossa…

Suomen Matkailijayhdistyksen hotelli Vaalassa. Rakennus vuokrattiin Ab Uleå Oy:ltä.