Selaa aineistoja (yhteensä 636)

I maailmansota syttyi 1.8.1914. Venäjän leskikeisarinna keisari Nikolai II:n äiti Maria Fedorovna oli silloin vierailulla mm. Englannissa ja Ranskassa. Hän lähti seurueineen kotimatkalle keisarillisella junalla. Matka kulki saksaan, Tanskaan ja…

Ylivieskan asemaravintola rakennettiin Iisalmen ja Ylivieskan välisen rautatien rakennusvaiheen aikana 1920-luvun puolivälin aikoihin. Rakennus paloi joulun alla 1971.

Ylivieskan kappeliseurakunta itsenäistyi kirkkoherrakunnaksi senaatin päätöksellä 16.12.1861. Johan Petter Bäckman valittiin ensimmäiseksi kirkkoherraksi, ja hän tuli virkaansa 1.5.1875 Kemijärveltä. Hän kuoli Ylivieskassa 22.5.1892, ja…

Ylivieskan ja Alavieskan välinen pitäjäottelu yleisurheilussa kesällä 1928. Keskimatkan juoksu (3000 m tai 5000 m) on meneillään. Alavieskan Eskola on saapumassa Sk-talon kaarteeseen ja loppusuoralle.

Ylivieskan ja Iisalmen välisen rautatien rakennustyöt ovat käynnistyneet. ”Hullu-Jussi” kaivaa maata alikulkutunnelin paikalta.

Ylivieskan jääkäreitä ja vapaussodan rintamamiehiä Huhmarkalliolla kesällä 1919. Vas: Teodor Huhtakangas, Heikki Mäkinen, Eino Raudaskoski ja Ville Hintsala.

Ylivieskan kiertokoulu Ylitalon portailla. Opettajatar keskellä on Aino Päivärinta. Kuvassa mm. Erkki ja Anni Grönroos, Hanna Pudas, Vieno Aho, Salli Timlin, Ilona Wittenberg.

Ylivieskan kirkko noin vuonna 1910-1912. Taustalla joen takana näkyy Rahkopuhdon taloja.

Ylivieskan kirkko noin vuonna 1910–1912. Etualalla lapsia, suurin osa kai koululaisia reppuineen. Eräällä koulupojalla on öljykannu kädessään ja ilmeisesti saanut kotoa asiakseen ostaa lamppuöljyä kodin öljylamppuihin.

Ylivieskan kirkkorannan näkymiä. On heinäkuinen sunnuntai ja Pappisaari on saanut uimareita ja auringonpalvojia rannalleen.

Ylivieskan kirkon mustapenkki (=häpeäpenkki). Mustapenkki oli jalkapuun ohella kirkoissa käytetty rangaistusväline, jossa varkaudesta, siveellisyysrikoksesta ym. julkiseen häpeärangaistukseen tuomittu henkilö sai istua kirkkokansan…

Ylivieskan kirkon vanha ja lahoksi käynyt paanukatto purettiin vuonna 1927 ja kirkko katettiin galvanoidulla peltillä. Kattamisen suorittivat ylivieskalaiset Laineen peltisepät. Vanha risti pudotettiin alas ja uusi peltillä päällystetty…