Selaa aineistoja (yhteensä 636)

Rautatieasema ja ratapiha Kansallis-Osake-Pankin – Pohjanpellon – katolta valokuvattuna 1920-luvun alkupuolella. Oikealla Ylivieskan posti.

Rautatien ylikäytävä VR:n vesitorni-polttoainevaraston katolta valokuvattuna 1910-luvulla. Etualalla vaihdemiehen koppi ja vetureiden polttopuupinoja. Etualalla oleva rakennus on VR:n pumppuasema ja sen takaa joen pohjoispuolelta näkyy Iivari…

I maailmansota syttyi 1.8.1914. Venäjän leskikeisarinna keisari Nikolai II:n äiti Maria Fedorovna oli silloin vierailulla mm. Englannissa ja Ranskassa. Hän lähti seurueineen kotimatkalle keisarillisella junalla. Matka kulki saksaan, Tanskaan ja…

Rautatien topparoikka työssä Ylivieskan asemalla ratapihan pohjoispäässä. Vasemmalla oleva parrakas mies on ratamestari Isak Ring. Taustalla rautatien pumppuhuone ja rautatiesilta. Valokuva noin vuodelta 1910-1912.

Pohjanmaan rata Seinäjoelta Ouluun valmistui vuonna 1886. Juhlajuna ajoi Ylivieskan asemalle perjantaina 11.6.1886 ”ja väkeä oli kuin pilveä tuota kummaa katsomassa”. Kuvassa Ylivieskan rautatieasema kesällä 1909. Etualalla seisoo…

Kuva Hannunkoskesta. Kivellä istuu Joonas Koskela ja seisomassa on Antti Kytökorpi, Mikko Hannula, Leukko Perkkiö ja Joonas Hannula. Padolla näkyy silloista Hamarin väkeä. Taustalla näkyy Hamarin mylly ja Ylivieskan ensimmäinen osuusmeijeri.

Sahanomistaja Thomas J. Salvesén. Hän oli sukujuuriltaan norjalainen ja omisti useita sahoja, mm. Himangan sahan ja vuodesta 1903 I maailmansodan loppuaikoihin saakka Kiviojan sahan Ylivieskassa. Thomas Salvesén asui Lauritsalassa. Hän muutti…

Taustalla Ylivieskan Osuusmeijerin palosta nousevaa savua, etualalla Savisilta, jolla seisoo paloa katselevia ihmisiä.

Ylivieskan Osuusmeijeri perustettiin 5.12.1917 ja rakennettiin joen pohjoispuolelle lähelle Savisiltaa.