Selaa aineistoja (yhteensä 636)

Vuonna 1892 alkaneiden kirkon peruskorjausten ja muutostöiden valmistuttua myytiin rakennusjätteet ja käytöstä poistetut kalusteet huutokaupalla. Vanha saarnastuoli joutui Alahäivälään Niemelänkylälle ja oli vuosikymmeniä talon…

Ylivieskan kirkon mustapenkki (=häpeäpenkki). Mustapenkki oli jalkapuun ohella kirkoissa käytetty rangaistusväline, jossa varkaudesta, siveellisyysrikoksesta ym. julkiseen häpeärangaistukseen tuomittu henkilö sai istua kirkkokansan…

Ylivieskan pappila sunnuntaina 28.6.1959. Päärakennus, jossa oli myös kirkkoherranvirasto, oli rakennettu vuonna 1825. Matalampi osa, vanha pappila, oli rakennettu 1775 ja liitettiin lisärakennuksella myöhemmin uudemman rakennuksen yhteyteen.

Aatteensa puolesta vuonna 1918 uhrautuneiden patsas Ylivieskan kirkkomaalla. Patsas on pystytetty Ylivieskan asemalla 30.1.1918 surmatun punakaartilainen Leonard (Nartti) Knuutilan haudalle. Patsaassa on 17 punakaartilaisen nimi, mutta 16 on saanut…

Ylivieskan Kuulan 50-vuotisjuhla pidettiin maaliskuussa 1959. Kauppias Aarne Jämsä, ylikonstaapeli Martti Puolakka ja junamies Ilmo Niemistö laskivat Kuulan seppeleen Vapaussodan sankarihaudalle sunnuntaina 22.3.1959.

SVUL: Keski-Pohjanmaan piirin urheilujuhla pidettiin Ylivieskassa kesällä 1954. Urheilijat kunnianosoituksella Ylivieskan sankarihaudalla.

Piirin urheilukilpailut pidettiin Suvannon urheilukentällä. 4 x 100 m:n viestinjuoksu. Kuulan joukkue vaihtaa 4 radalla.

Talollisen poika, sittemmin maanviljelijä Klaas Haapakoski suoritti 3 vuoden asevelvollisuuden Suomen 4:ssä Oulun Tarkk’ampujapataljoonassa 1.11.1882–31.10.1885 ja koulutettiin nuor. aliupseeriksi. Kilpa-ammunnassa hän sai jaetun I:n sijan…

Ylivieskan Suojeluskunta osti vuonna 1931 Valistustalo Oy:ltä sen vuonna 1927 rakennuttaman Valistustalon. Talo oli rakennettu raittiusseura Voitto I:n 1900-luvun alussa rakennuttaman toimitalon yhteyteen (matala osa ent. Raittiustalo).…

Ylivieskan Säästöpankin toimitalo v. 1931–1949. Aikaisemmin talossa oli Savelei Pällijeffin (1859–1922) kauppa ja sen jälkeen Israel Hiltusen kauppa. Myös sl. Kalajokilaaksolla oli toimitus ja kirjapainotilat talossa 1930-luvulla. Valokuva…

Johan Kankkosen ja hänen jälkeensä poikansa Verner Kankkosen asunto- ja liiketalo Ylivieskan kirkonkylässä. Alk. talo oli tien oikealla puolella (=joen puolella) ja Helaalan Isko piti siinä kauppapuotiaan. Finnilän kaupanhoitaja ja vävy Johan…

Ylivieskan Suvannon urheilukentän maanmittaustoimitus oli tiistaiaamuna 4.10.1949. Kuvassa vas. maanmittaustoimituksessa ollut insinööri, jonka nimi ei tiedossa, Oskari Mattila, Matti Melantie, ?, Jalmari Ylinen, Risto Melantie, Matti Takalo,…

Aittala Niemelänkylässä. Rakennettu 1860-luvulla. Omistaa Feliks Alahäivälän perikunta. Talossa tupa keskellä ja molemmissa päissä kaksi kamaria. Nykyinen eteinen on myöhempien aikojen työtä.

Ojakippola Niemelänkylässä. Talo on rakennettu pohjoispuolelle jokea, mutta vuonna 1880 talollinen Juho Ojakippola - vaimo Stiina-Maria, s. Talus - siirsi talon joen eteläpuolelle. Sittemmin taloa isännöi heidän poikansa Joonas ja hänen…

Maanviljelijä Väinö Harvalan talo Kippola Niemelänkylässä. Väinö Harvala kertoi, että talon on rakentanut Veeje Kippola 1800-luvun lopulla.