Selaa aineistoja (yhteensä 636)
- Kokoelma: Ylivieskan kotiseutuarkisto
Järjestys:
Ylivieskan kirkonkylää n. 1910–1912
Ylivieskan kirkonkylää n. v. 1910–1912. Vas. Johan Kankkosen asunto- ja liiketalo. Paikalla (sijaansa vasemmalla) on nyk. Yhdyspankki. Oik. leipuri Lehtisen talo, osin koivun takana vienankarjalaisen Samelei Pällijeffin sekatavarakauppa,…
Ylivieskan kirkonkylää n. 1910–1912
Ylivieskan kirkonkylää n. 1910–1912. Vas. Heilalan kauppa, Lahdelman tai Niskasen kahvila ja leipomo, Pällijeffin kauppa, leipuri Lehtisen talo, Kontion talot (2), jonka kellarikerroksessa oli nisupuoji. Mahd. talo oli jo liikemies Juho…
Ylivieskan kirkonkylää Aarne Forsmanin kirkon kellotapulista ikuistamana n. vuonna 1909 tai 1910
Ylivieskan kirkonkylää Aarne Forsmanin kirkon kellotapulista ikuistamana n. vuonna 1909 tai 1910. Etualalla kunnansairaala, taaempana kauppias-värjäri Heikki Melenderin talo ja värihuone. Vasemmalla Pikkupappila.
Aluksi roomu, sitten keväisin rakennettu ja talveksi purettu renkkusilta välitti liikennettä Pappilan ja Rahkopuhdon väillä aina syksyyn 1912 saakka, jolloin Savisilta valmistui
Aluksi roomu, sitten keväisin rakennettu ja talveksi purettu renkkusilta välitti liikennettä Pappilan ja Rahkopuhdon väillä aina syksyyn 1912 saakka, jolloin Savisilta valmistui. Etäältä näkyy Kolehmaisen renkkusilta.
Ylivieskan kirkko noin vuonna 1910–1912
Ylivieskan kirkko noin vuonna 1910–1912. Etualalla lapsia, suurin osa kai koululaisia reppuineen. Eräällä koulupojalla on öljykannu kädessään ja ilmeisesti saanut kotoa asiakseen ostaa lamppuöljyä kodin öljylamppuihin.
Ylivieskan kirkko noin vuonna 1910-1912
Ylivieskan kirkko noin vuonna 1910-1912. Taustalla joen takana näkyy Rahkopuhdon taloja.
Ylivieskan kirkon vanhat ja vaurioituneet kirkonkellot korvattiin Saksasta vuonna 1902 hankituilla teräskelloilla
Ylivieskan kirkon vanhat ja vaurioituneet kirkonkellot korvattiin Saksasta vuonna 1902 hankituilla teräskelloilla. Isompi kello lienee luovutettu sulatettavaksi, mutta pienempi vuonna 1751 valettu 1 kippunnan (170 kg) painoinen kirkonkello oli…
Suomalaisten olympiavoittajien yhdistyksen Kultamitalimiehet ry:n edustajia kiersi Suomea kesällä 1951 keräämässä varoja vuonna 1952 pidettävien Helsingin olympialaisten taloudelliseen tukemiseen
Suomalaisten olympiavoittajien yhdistyksen Kultamitalimiehet ry:n edustajia kiersi Suomea kesällä 1951 keräämässä varoja vuonna 1952 pidettävien Helsingin olympialaisten taloudelliseen tukemiseen. Ylivieskassa kultamitalimiehet esiintyivät…
Kultamitalimiesten viestinjuoksu Sointulan nuorisoseuran kentällä
Kultamitalimiesten viestinjuoksu Sointulan nuorisoseuran kentällä. Vas. Tapio Rautavaara, Volmari Iso-Hollo.
Kultamitalimiesten vierailuohjelmassa oli myös köydenveto Ylivieskan kunnallismiesten kanssa
Kultamitalimiesten vierailuohjelmassa oli myös köydenveto Ylivieskan kunnallismiesten kanssa. Vas. Tapio Rautavaara, Heikki Hasu, Viljo Heino, Paavo Yrjölä, kansanedustaja Yrjö Hautala Nivalasta, Toivo Loukola, Lauri Lehtinen, Jaakko Kivioja,…
Köydenveto on alkanut
Köydenveto on alkanut. Kultamitalimiesten joukkuetta täydennettiin kansanedustaja Yrjö Hautalalla.
Ylivieskan kunnallismiesten köydenvetojoukkueen raskassarjalaiset
Ylivieskan kunnallismiesten köydenvetojoukkueen raskassarjalaiset. Vas. Jaakko Takalo, Kusti Mattila (Niemi) ja Jaakko Kivioja.
Ylivieskan asemarakennus köynnöskoristeissa
I maailmansota syttyi 1.8.1914. Venäjän leskikeisarinna keisari Nikolai II:n äiti Maria Fedorovna oli silloin vierailulla mm. Englannissa ja Ranskassa. Hän lähti seurueineen kotimatkalle keisarillisella junalla. Matka kulki saksaan, Tanskaan ja…
