Selaa aineistoja (yhteensä 41)

Vuonna 1923 koskiveneisiin asennettiin perämoottori, joka joudutti matkaa Vaalan ja Sotkakosken välillä. Tämä ”perätuuppari” oli 6-hevosvoimainen Arkhimedes. Kuvassa moottoria asennetaan veneeseen Ilolan rannassa. Matka Merilän rantaan ja…

Koskivene hinauksessa. Kuva on otettu vuonna 1921, jolloin Vaalassa toimi mm. merikapteeni Vilho Pirinen Suomen Matkailijayhdistyksen puuhamiehenä. Koskiveneet hinattiin Multilahdelta Sotkalle suvanto-osuuksien jouduttamiseksi ja näin säästyi…

Vaalan hotellin ruokasali. Talvisodan aikana venäläinen pommikone pudotti palopommin rakennukseen tuhoten sen täydellisesti.

Vaalan hotelli. Viehättävän rakennuksen ja hoidetun pihapiirin ansiosta Vaalan hotellia pidettiin aikoinaan kaikista Suomen Matkailijayhdistyksen hotelleista kauneimpana.

Suomen Matkailijayhdistyksen hotelli Vaalassa. Rakennus vuokrattiin Ab Uleå Oy:ltä.

Uutelan maja. Kuvan rakennukset ovat Uutelan rakennuksia, jotka sijaitsevat Jylhämänkosken rannan tuntumassa. Suomen Matkailijayhdistys osti rakennukset vuonna 1912. Tällöin Uutelassa majoittui Niskakoskelle saapuneita turisteja, mutta joukossa…

Koskenlaskijat. Kuvan koskenlaskijat toimivat ennen Suomen Matkailijayhdistyksen turistikuljetuksia Vaalassa tervaveneiden laskumiehinä, joten turistit olivat varmojen ja työnsä osaavien laskumiesten kyydissä. Koskenlaskijat eli laskumiehet…

Raito. Rompsimalla kuljetetaan kahta venettä, jotka on sidottu köydellä peräkkäin. Sekä köysi- että rompsimiehiä oli niin monta kuin oli venettä raidossa.

Vuonna 1932 Suomen Matkailijayhdistyksen harjoittama koskiveneliikenne jakautui kaksiosaiseksi Niskakosken ja Pyhäkosken välillä. Niskakosken viimeinen koski oli Nuojuankoski ja veneiden pysähdyspaikka oli Nuojuanlammen Valkiaisenojan suulla.…

Kauonkoski on kohta laskettu, mutta edessä on vielä kovia koskia. Kauko on siis reitin ensimmäinen koski. Näitä reittejä kulkivat tervaveneet ennen turistiaikakautta yli 4 000 kilon tervalasteissa.

Veneissä oli joskus kaksi koskenlaskijaa, mikäli kuljetettavana oli virkamiehiä tai ulkomaalaisia turisteja. Toinen koskenlaskija saattoi olla kyydillä monesta muustakin syystä, mm. hakemassa venettä takaisin yms.

Laiva SALO toi turisteja Kajaanista Oulujärven vesistöä pitkin Vaalaan. Kuvassa näkyy laivan peräosaa kansineen sekä koskiveneen lähtö täydessä lastissa (18 matkustajaa sekä perämies ja kaksi soutajaa).

Koskiveneen (matkailijaveneen) lähtö Vaalan venerannasta 1930-luvulla. Matkailijat siirtyvät Suomen Matkailijayhdistyksen koskiveneisiin. Taustalla näkyy Vaalan kirkonkylää.

Utakoski. Kuvassa on Väänikänkorva, jossa kivet nostattavat kihoja. Kiho tarkoittaa kosken aallokkoa.

Utakoski. Kuvassa on Utakosken alaosa kuvattuna ylävirtaan päin. Etualalla oleva saari on Vanhasaari. Rakenteeltaan matalan Utakosken (pituus on 2,4 km ja putousta 2,4 metriä) veneväylä kulki kuvasta katsoen oikealla puolella eli eteläpuolella…

Askolansaari. Multilahdessa sijaitseva pieni saari, jossa Askolan tilan viljelyksiä.

Vahankivi. Suuri siirtomaalohkare, joka on Nuojuankosken alaosassa. Tämän kiven ja nousumöljän välissä on n. 3 metriä leveä aukko, josta veneet vedettiin kosken yläpuolelle.

Jylhämä. Lähikuva Jylhämänkosken putouksesta. Kosken pituus on 800 metriä ja putousta 4,1 metriä. Kuvan keskivaiheilla näkyy Kilonsaari. Vanhojen kertomusten mukaan Jylhämän putouksessa tervavene parkaisi ja valitti kosken kovassa…