Jaakolan saha. Talollinen Juho Jaakolan (1825-1911)ja hänen poikiensa perustaman sahan rakennustyöt tehtiin silloin kuluvana keväänä 1905. Sahaukseen hakattiin puutavara talon omista laajoista metsistä. Saha työllisti noin 20 miestä. Sahan…
Kiviojan saha perustettiin vuonna 1889. Vuonna 1903 saha siirtyi Aktiebolaget T.J. Salvesenin omistukseen. Saha oli suurimmillaan vuosisadan vaihteen aikoihin, jolloin sen palveluksessa oli noin 100 henkilöä, myöhemmin 50-60 henkilöä ympäri…
Gustav Alfred Wittenberg oli Kiviojan sahan ja tilan hoitajana – förvalttarina – v. 1905–1919. Hän oli syntynyt Viipurissa ja ennen Ylivieskaan muuttoaan hän toimi Salvesenin sahanhoitajana Himangalla.
Sahanomistaja Thomas J. Salvesén. Hän oli sukujuuriltaan norjalainen ja omisti useita sahoja, mm. Himangan sahan ja vuodesta 1903 I maailmansodan loppuaikoihin saakka Kiviojan sahan Ylivieskassa. Thomas Salvesén asui Lauritsalassa. Hän muutti…
Kuva Hannunkoskesta. Kivellä istuu Joonas Koskela ja seisomassa on Antti Kytökorpi, Mikko Hannula, Leukko Perkkiö ja Joonas Hannula. Padolla näkyy silloista Hamarin väkeä. Taustalla näkyy Hamarin mylly ja Ylivieskan ensimmäinen osuusmeijeri.
Pohjanmaan rata Seinäjoelta Ouluun valmistui vuonna 1886. Juhlajuna ajoi Ylivieskan asemalle perjantaina 11.6.1886 ”ja väkeä oli kuin pilveä tuota kummaa katsomassa”. Kuvassa Ylivieskan rautatieasema kesällä 1909. Etualalla seisoo…
Rautatien topparoikka työssä Ylivieskan asemalla ratapihan pohjoispäässä. Vasemmalla oleva parrakas mies on ratamestari Isak Ring. Taustalla rautatien pumppuhuone ja rautatiesilta. Valokuva noin vuodelta 1910-1912.
I maailmansota syttyi 1.8.1914. Venäjän leskikeisarinna keisari Nikolai II:n äiti Maria Fedorovna oli silloin vierailulla mm. Englannissa ja Ranskassa. Hän lähti seurueineen kotimatkalle keisarillisella junalla. Matka kulki saksaan, Tanskaan ja…