Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 30)

  • Aihekokonaisuus on tarkasti "Savaloja"

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6447.jpeg
Ylijarvan tervahauta. Tervaa on poltettu paljon - myös Ylijarvan tervahaudassa Näsälänperällä. Nykyisinkin haudan jäljet ovat vielä hyvin näkyvissä. Tervanpoltossa puut kolottiin pystyyn ja niiden annettiin kuivua jopa vuosia. Sitten ne…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6438.jpeg
Wilppola. Wilppolasta kerrotaan myös, että se olisi saanut nimensä näin: Olipa kerran mies, jolla oli kaksi poikaa Antti ja Vilho. Vanha isäntä jakoi talostaan osia pojilleen, jolloin muodostuivat Anttila ja Vilppola. Vanhan isännän talosta…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6437.jpeg
Wilppola. Tänä päivänä Wilppolassa viljellään maata ja harjoitetaan maatilamatkailua. Matkailukäytössä oleva punainen rakennus on vuosisadan vaiheesta. Tilaa pyörittävän perheen asuinrakennus on vanhempaa perua. Pihassa ja pihapiirissä…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6432.jpeg
Tervo. Tervon eli entisen Tervolan tilan rakennukset - puoji ja asuinrakennus - ovat liki kaksisataa vuotta vanhoja. Ne on rakennettu 1800-luvun alussa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6431.jpeg
Tervo. Tervon eli entisen Tervolan tilan rakennukset - puoji ja asuinrakennus - ovat liki kaksisataa vuotta vanhoja. Ne on rakennettu 1800-luvun alussa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6440.jpeg
Sivukangas. Sivukangas on kunnallisneuvos Eino Tolosen Eeva-vaimon kotitalo. Eeva ja Eino viljelivät tilaa yhdessä 1940-luvulta lähtien. Kuvassa oleva pieni herttainen rakennus on ollut Eevan leikkimökkinä. Sivukankaalla oli sota-aikana myös…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6441.jpeg
Rasi. Rasin aitta on peräisin vuodelta 1877 ja siinä on komea sepän tekemä lukko. Pihapiirissä on muitakin vanhoja rakennuksia.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6436.jpeg
Vain luonnon muistomerkki -kyltti paljastaa puun erikoislaadun: kylkeen kaiverrettu merkintä J. A. 1918 on kaiketi hävinnyt kaarnan alle. Jossain tuon pitkän railon alla niin on kuitenkin lukenut. Oppaamme arveli, että liekö salama ollut…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6444.jpeg
Peura. Peuran edesmennyt omistaja kertoi talon saaneen nimensä lähimetsissä olevista haudoista, joita hän arveli käytetyn peuran metsästykseen. Hän muisteli Peuran toimineen myös eräänlaisena majatalona rahtikuskeille

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6422.jpeg
Perukka. Perukan talo Savalojan Pienessäkylässä on noin sata vuotta vanha. Perukassa on vanha kaunis pihapiiri.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6443.jpeg
Pelkolan koulu. Pelkolan koulu toimi aluksi Savalojan koulun nimellä (vuoteen 1928 saakka) ja Näsälän talossa )1907-1910). Näsälässä toimi oma koulu myös 1955-1957, mutta se lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin Pelkolan koululle. Kuvassa…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6423.jpeg
Pahkamaa. Pahkamaa on ollut Savalojan Pienenkylän kuuluja tiloja - vanha ja merkittävä. Jos nimilappuihin on uskominen, on sillä ikää 250 vuotta. Rakennus ei kuitenkaan taida olla samaa ikäluokkaa. Se on siirtolaissuvun hallinnassa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6434.jpeg
Onnela. Raittiusyhdistys Onnelan seuratalo on rakennettu 1920-luvulla. Valmistumisvuosi on 1929. Talon vasen, matalampi siipi lienee uudempi. Vanhojen asiapapereiden perusteella näyttäisi siltä, että itse raittiusseura on perustettu 1920. Idean…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6426.jpeg
Nevala. Kerrotaan, että Savalojan Nevalassa olisi asuttu jo nälkävuosien aikaan. Pihapiirissä ei enää ole muita vanhoja rakennuksia kuin riihestä uuteen uskoon pystytetty puoji. Pihapiirissä vanhinta on tämä siirtokivilohkare, jonka…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6446.jpeg
Näsälä. Näsälän vanha asuinrakennus on luultavasti 1700-1800-lukujen taitteesta. Saman suvun tiedetään viljelleen tilaa ainakin 1600-luvun lopulta asti.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6425.jpeg
Mykylän kuusi. Rantsilan Savalojan, Mankilan ja Ruukin tien risteyksen seutuvilla kasvaa vankka kuusivanhus. Mykylän edesmenneet omistajat Tuohimaat ovat aikoinaan rauhoittaneet kuusijättiläisen.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6450.jpeg
Mäkelä. Lamminperän Mäkelän tila on kuulunut aiemmin tien toisella puolella olevaan Savilammin taloon, mutta vuonna 1908 tehtiin viralliset kaupat, jolloin Mäkelä lohkaistiin omaksi tilakseen. Nykyiset omistajat ovat entisöineet pihapiirin ja…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6439.jpeg
Maalaismaisemaan kuuluivat vielä jokin aika sitten myös maitolaiturit, jotka tulivat käyttöön meijereiden myötä. Tilatankit ja maitoautot ovat hävittäneet ne tarpeettomina. Vielä siellä täällä maitolaiturit koristavat teiden reunoja…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6433.jpeg
Lunki. Lunkin talo paloi 1910-luvun alussa, kun kipinä sytytti pärekaton tuleen - Lunkin pieni Joonas-poika oli tulipaloa pellolla katsonut. Tilapäinen asumus rakennettiin Näsälänperän tukkien latvoista. Se rakennus on purettu, mutta tämäkin…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6430.jpeg
Leppälän koulu. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1926 Nurmelan talossa, jonka rauniot ovat kuvassa olevan rakennuksen takana. Sitten opetus siirtyi keskeneräiseen Lassilan taloon ja kun laajennus lopullisesti valmistui 1927, opetus siirtyi…