Selaa aineistoja (yhteensä 38)

Latopelto - kuten me sitä kutsumme - on upea näky auringonpaisteessa: laaja kumpuileva peltoaukea useine latorakennuksineen ja viljamerineen. Peltoaukea sijaitsee kirkonkylän Alipäässä hieman ennen Vareksen taloa. Pelloille piti aikoinaan…

Vares. Vareksen pihpiirissä on myös luhtiaitta, siinä ei ole vuosilukua, mutta se on ehkä 1800-luvun lopulta.

Vares. Wareksen talo oli maaherra Yrjö Pehkosen suvun alkukoti. Nykyisin pihapiirissä on runsaasti pääosin 1800-luvun loppupuolen asussa olevia rakennuksia. Talon nykyinen emäntä arvelee, että keltainen pirtti olisi noin vuodelta 1793 ja…

Partala. Partala on vanha kantatila, josta jo 1950-luvulla sanottiin, että ”aenakin kolomatta sattaa vuotta”. Kyseessä ei toki ole tämä samainen rakennus, vaikka kyllä tälläkin varmasti ikää on.

Ollila. Partala-Ollila oli ruotuväen sotilasvirkatalo 1700-1800-luvuilla. Ruotuväen päällikkö viljeli ja asui Partala-Ollilaa. Pohjanmaan ruotusopimus tehtiin 1733 ja ruotulaitos lakkautettiin Suomen sodan jälkeen. Kuvassa Ollila, jossa J. V.…

Varesniva. Varesnivalla ei pitäisi olla mitään tekemistä Vareksen talon kanssa, tietää eräs lähde. Sen sijaan Varesniva sijaitsee samalla kankaalla Jaakonivan vieressä.

Jaakonniva. Niva, kirkonkylän Alipäässä on vanha kantatila, joka on erotettu Kurikasta noin 140 vuotta sitten. Jaakonniva puolestaan on erotettu Nivasta. Lieneekö saanut nimensä Jaako-nimisen isäntänsä mukaan? Kuvan talo on noin 100 vuotta…

Nivankoski. Nivankosken mylly, saha ja sähkölaitos palveli ranttisia hyvin monipuolisesti. Koskessa on ollut vesimyllyjä jo 1600-luvulta lähtien. Nivankosken Saha- ja Myllyosuuskunta on perustettu 1880-luvulla ja silloin toiminta oli vakituista. …

Ojantakanen. Entinen Matinheikki on nyt Ojantakanen, omistajansa mukaan. Tilan nimi on kuitenkin Koskiniva. Kaunis hyväkuntoinen talo on luultavasti pitkästi 1800-luvun puolelta, sillä ensimmäinen Matinheikki on tullut tilalle 1910, ja silloin…

Isokiljo. Isossakiljossa on palon vanhoja rakennuksia, aittoja, riihiä ynnä muita. Kuvan vasemmanpuoleinen rakennus on rakennettu vuonna 1890. Oikealla oleva talo on vanhempi.

Niva. Myös Harmaja-Nivassa eli Ranta-Nivassa on vanhaa rakennuskantaa säilyneenä, samoin kuin vastarannan Koski-Nivassa.

Kurikka. Kurikan vanhempi vasemmalla puolella oleva rakennus lienee 1700-luvulta. Uudempi, oikeanpuoleinen rakennus on 1800-luvun lopulta tai vuosisadan vaihteesta.

Kurikka. Kurikan navettarakennus on kaiketi vuodelta 1925.

Ylitalo. Ylitalo oli kotiseututyön uranuurtajan, opettaja-kirjailija Elsa Punkerin kotitalo. Takana näkyy Ylitalon vanha kivinavetta, joka on valmistunut 1906. Asuinrakennuksen tarkka ikä ei ole tiedossa, mutta luultavasti se on 1800-luvun…

Naamanka. Naamanka on vuodelta 1882, vuorattuna tosin.

Vanha hautausmaa. Vanhan kirkon seutuvilla on hautamonttuja, joihin vainajia haudattiin. Rikkaat ja vaikutusvaltaiset saivat hautapaikan kirkon alta, köyhemmät haudattiin ympäristöön. Sittemmin kirkon alle hautaamista rajoitettiin 1700-luvulla…

Vanha kirkko. Tiedot Rantsilan vanhasta kirkosta ovat niukkoja. Tiettävästi kirkko oli rakennettu 1671. Rantsilasta kaavailtiin emäseurakuntaa, joten kirkosta tehtiin yhtä iso kuin Salon emäseurakunnan kirkosta. Malliltaankin kirkko on ollut…

Rantsilan yläaste. Nykyinen peruskoulun yläaste on aloittanut toimintansa yhteiskoulun nimellä ja nykyisen museon tiloissa. Uusi koulutalo päätettiin rakentaa 1957 kunnan osoittamalle tontille. Koulu toimi yksityisenä oppikouluna 1.8.1965…

Rantsilan kirjasto. Kirjasto sijaitsee paikalla, jossa aikoinaan oli suojeluskuntatalo Lottala. Sota-aikana lotat istuivat öisin Lottalan katolla ilmavartiossa. Lottakahvilassa kerättiin rahaa sotaorvoille ja -leskille, tehtiin paketteja rintamalle…

Rahko. Rahkossa kerrotaan toimineen kestikievarin. Siellä olisi ollut erityinen tila kuljetettavia vankejakin varten. Rahkonmäellä oli myös kirkonkylän nuorisoseurantalo. Myös työväentalo oli Rahkon välittömässä läheisyydessä.