Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 142)

  • Aineistoryhmä on tarkasti "Vanhat rakennukset ja paikat"

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6410.jpeg
Koskela. Koskeloilla on yhä käytössä vuonna 1901 rakennettu porakivinavetta, joka näkyy kuvassa vain osittain. Navetalla on pituutta noin 24 metriä. Navetan kanssa kulmikkain oleva luhtiaitta on vanhempi.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6477.jpeg
Kortekangas. Katseilat piilossa, vanhan nelostien varressa on raitin pätkä, jota rajaavat puut ja vanhat rakennukset. Yksi näistä rakennuksista on Kortekankaan talo. Tilan arvellaan olevan yli 300-vuotias. Rakennus ei ole niin vanha, vaikka vanha…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6449.jpeg
Kolmikanta. Näsälänperällä Haasionmaan korvessa on kolmikanta, jossa kolmen kunnan rajat yhtyvät: Rantsilan, Haapaveden ja Vihannin. Paikalla on rajapyykkinä kaksi isoa kiveä, joissa näkyvät vielä selvästi ikivanhat kaiverrukset.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6421.jpeg
Koljonoja. Kiljonkankaalla ja Koljolla asuivat ennen muinoin jättiläiset Kiljo ja Koljo. Kerran he päättivät heitellä kilpaa kiviä. Ensin jättiläisherrat vetivät kiviä takkavitsoilla, jolloin syntyivät Koljonoja ja Kiljonoja. Sitten he…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6419.jpeg
Kivimaa. Kivimaa ei liene kovinkaan vanha asumus

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6485.jpeg
Kivelä. Kivelän pihapiirissä oleva puoji on melko varmasti vuodelta 1752. Puojista on puolet viety Tyrnävälle: sukulaiset tarvitsivat tilapäisasumuksen palaneen kotinsa tilalle.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6484.jpeg
Kivelä. Kivelän pihapiirissä on paljon vanhoja rakennuksia, esimerkiksi liiterin seinässä on vuosiluku 1758. Nimensä Kivelä on kaiketi saanut kivisestä kankaasta. Itse tilalla on ikää mahdollisesti noin 250 vuotta. Asuinrakennus on ainakin…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6360.jpeg
Kirkonkylän ala-aste on valmistunut 1957 uudeksi kansakouluksi. Rakennus on edelleen koulukäytössä. Rantsilan miehet lähtivät talvisotaa tältä paikalta, minkä muistoksi pihalle on tuotu kivi laattoineen. Jatkosotaan miehet lähtivät…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6357.jpeg
Kirkko-Toppila ja Leinonen. Yksi monista Toppilan taloista oli Kirkko-Toppila, joka kuvassa on vasemmassa reunassa. Kuvan keskimmäinen, taka-alalla oleva rakennus on Leinonen. Leinosesta vanhat muistelevat, että siihen olisi ollut evakoita…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6445.jpeg
Kiikkukangas. Joku vuosikymmen sitten Kiikkukankaasta kerrottiin monenmoista. Yksikin tarina tiesi, että siellä on ollut hätäapukirkkoja ja että Pulkkilan kirkon kellot olisivat olleet siellä paossa. Hätäapukirkot lienevät olleet toisen…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6404.jpeg
Keskitalo. Keskitalon aitta on siirretty nykyiselle sijalleen tien alta. Aitan hirret on käännetty: sisäpuolesta on tehty ulkopuoli ja ulkopuolesta sisäpuoli. Takana näkyvä harmaa liiterirakennus on kankaalle nimensä antaneen Nevalan paikalla.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6465.jpeg
Keski-Laru. Aivan Ranta-Larun vieressä on Keski-Laru, jonka aitta on vuodelta 1848. Aivan Ranta- ja Keski-Larun välittömässä läheisyydessä on vielä Takalo-Laru, jonka pihapiirissä on myös vanhoja rakennuksia.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6489.jpeg
Keränen. Kerälänkylälle antoi nimensä Keräsen talo - olikohan sen omistaja kylän ensimmäinen asukas? Keräsiä asuu tilalla vieläkin.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6490.jpeg
Kerälän seurantalo. Kerälän raittiusseura on toiminut 1880-1890 kirkonkylällä. Seurantalo rakennettiin Yli-Tuokkolan maille vuonna 1904 ja nykyiselle paikalleen se siirrettiin 1907. Rakennusta on peruskorjattu ja siipiosa on rakennettu…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6491.jpeg
Kerälän koulu. Kerälän koulu on aloittanut toimintansa syksyllä 1909 ja oppilaita kävi siellä Sipolan koulupiiristä asti. Koulu tuhoutui täysin tulipalossa 29.8.1936, jonka jälkeen koulua pidettiin Arolan ja Häkkilän pirteissä. Uusi…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6418.jpeg
Kauempaa otettu kuva Ukonvaajanjärvestä on otettu Luppoviidankankaan suunnasta. Luppoviidankankaallahan kerrotaan olleen jättiläisen asumuksia.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6395.jpeg
Kätöntie. Venäläisten Suomen sodan aikoina rakentama vanha tykkitie kutakuinkin Kätöniemen seutuvilla. Itse Kätön kerrotaan olleen suomalaissotilaiden majapaikka.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6463.jpeg
Karhu. Sipolankylän Karhussa on kaksikin asuinrakennusta. Kuvassa oleva uudempi puolitoistakerroksinen on rakennettu noin 1936-37. Vanhempi asuinrakennus on mahdollisesti jopa 1700-luvun lopulta. Se on tosin vuorattu. Pihapiirissä on myös muita…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6390.jpeg
Kalmunsaari. Kalmunsaaresta kerrotaan monenlaista: isovihan ja Suomen sodan aikoihin venäläiset olisivat majailleet Kalmunsaaressa ja suomalaiset vastarannan Kätössä. Tarun mukaan venäläiset hautasivat taistelussa kaatuneet vainajansa…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6399.jpeg
Jokikylän koulu. Jokikylän koulun nykyiselle tontille valmistui koulurakennus vuoden 1948 alkupuolella. Kun uusi koulurakennus valmistui, vanha siirrettiin kirkonkylän urheilukentän laidalle, jossa se toimii vieläkin urheilumajan nimellä.…