Selaa aineistoja (yhteensä 94)

Ylipasko. Pyhäkosken laskureitin ensimmäinen koski, Ylipasko, oli korkean veden aikana kokemus, sillä se antoi matkalaisille kunnollisen vesikasteen, mikäli koskenlaskija niin halusi. Kuvassa koskivene on kosken yläosassa, missä kosken kihot…

Vuonna 1932 Suomen Matkailijayhdistyksen harjoittama koskiveneliikenne jakautui kaksiosaiseksi Niskakosken ja Pyhäkosken välillä. Niskakosken viimeinen koski oli Nuojuankoski ja veneiden pysähdyspaikka oli Nuojuanlammen Valkiaisenojan suulla.…

Vuonna 1923 koskiveneisiin asennettiin perämoottori, joka joudutti matkaa Vaalan ja Sotkakosken välillä. Tämä ”perätuuppari” oli 6-hevosvoimainen Arkhimedes. Kuvassa moottoria asennetaan veneeseen Ilolan rannassa. Matka Merilän rantaan ja…

Venekyytiläiset ryhmäkuvassa paluumatkalla Pyhäkoskelta Nuojuan kautta Vaalaan. Kuva on otettu 1920-1930-lukujen taitteessa, jolloin koskenlasku tapahtui yksiosaisena.

Veneissä oli joskus kaksi koskenlaskijaa, mikäli kuljetettavana oli virkamiehiä tai ulkomaalaisia turisteja. Toinen koskenlaskija saattoi olla kyydillä monesta muustakin syystä, mm. hakemassa venettä takaisin yms.

Veneiden vejätys. Pyhäkosken venematka päättyi turistien osalta Muhokselle Öhrenbergin rantaan, josta pääsi jatkamaan matkaa Ouluun junalla tai laivalla. Osa turisteista yöpyi Muhoksella. Veneet sauvottiin koskenlaskijoiden voimin kuuden…

Vene lossin virassa. Soutuvene toimi monessa talossa ainoana kulkuneuvona joen yli. Kuljetettavana olivat mm. koululaiset. Kuvan vene on lossin lisänä kuljettamassa yksittäisiä joenylittäjiä matkatavaroineen.

Uittomiehiä. Kuva Ahmaskoskelta. Henkilöt etummaisesta alkaen: Juune Seppänen, Jaakko Mulari, Aappo Lotvonen, Matti Tervonen ja Matti Pirilä.

Uitossa. Tukkivene Ahmaskosken Kurtinkorvassa. Vene oli uittotyössä tärkeä työkalu. Sillä kuljetettiin mm. uittomiehet ja tarvikkeet jokea pitkin.

Tervavenettä sauvotaan ylös ”akanvirrassa”. 1917.