Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 94)

  • Aihe on tarkasti "veneet"

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2796.jpeg
Venekyytiläiset ryhmäkuvassa paluumatkalla Pyhäkoskelta Nuojuan kautta Vaalaan. Kuva on otettu 1920-1930-lukujen taitteessa, jolloin koskenlasku tapahtui yksiosaisena.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2795.jpeg
Vuonna 1923 koskiveneisiin asennettiin perämoottori, joka joudutti matkaa Vaalan ja Sotkakosken välillä. Tämä ”perätuuppari” oli 6-hevosvoimainen Arkhimedes. Kuvassa moottoria asennetaan veneeseen Ilolan rannassa. Matka Merilän rantaan ja…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2794.jpeg
Koskivene hinauksessa. Kuva on otettu vuonna 1921, jolloin Vaalassa toimi mm. merikapteeni Vilho Pirinen Suomen Matkailijayhdistyksen puuhamiehenä. Koskiveneet hinattiin Multilahdelta Sotkalle suvanto-osuuksien jouduttamiseksi ja näin säästyi…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2786.jpeg
Raito. Rompsimalla kuljetetaan kahta venettä, jotka on sidottu köydellä peräkkäin. Sekä köysi- että rompsimiehiä oli niin monta kuin oli venettä raidossa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2785.jpeg
Vuonna 1932 Suomen Matkailijayhdistyksen harjoittama koskiveneliikenne jakautui kaksiosaiseksi Niskakosken ja Pyhäkosken välillä. Niskakosken viimeinen koski oli Nuojuankoski ja veneiden pysähdyspaikka oli Nuojuanlammen Valkiaisenojan suulla.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2784.jpeg
Kauonkoski on kohta laskettu, mutta edessä on vielä kovia koskia. Kauko on siis reitin ensimmäinen koski. Näitä reittejä kulkivat tervaveneet ennen turistiaikakautta yli 4 000 kilon tervalasteissa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2783.jpeg
Veneissä oli joskus kaksi koskenlaskijaa, mikäli kuljetettavana oli virkamiehiä tai ulkomaalaisia turisteja. Toinen koskenlaskija saattoi olla kyydillä monesta muustakin syystä, mm. hakemassa venettä takaisin yms.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2782.jpeg
Laiva SALO toi turisteja Kajaanista Oulujärven vesistöä pitkin Vaalaan. Kuvassa näkyy laivan peräosaa kansineen sekä koskiveneen lähtö täydessä lastissa (18 matkustajaa sekä perämies ja kaksi soutajaa).

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2781.jpeg
Koskiveneen (matkailijaveneen) lähtö Vaalan venerannasta 1930-luvulla. Matkailijat siirtyvät Suomen Matkailijayhdistyksen koskiveneisiin. Taustalla näkyy Vaalan kirkonkylää.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2774.jpeg
Halosentörmä. Kuvassa uittoveneitä Utajärven Utoslahden suulla Halosen talon rannassa. Rannalla seisova mies on Heikki Kukkoaho ja vieressä vaimonsa Hanna Kukkoaho.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2773.jpeg
Uittomiehiä. Kuva Ahmaskoskelta. Henkilöt etummaisesta alkaen: Juune Seppänen, Jaakko Mulari, Aappo Lotvonen, Matti Tervonen ja Matti Pirilä.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2772.jpeg
Uitossa. Tukkivene Ahmaskosken Kurtinkorvassa. Vene oli uittotyössä tärkeä työkalu. Sillä kuljetettiin mm. uittomiehet ja tarvikkeet jokea pitkin.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2771.jpeg
Kiehimäjoella. Kuvassa Kainuun tervaveneitä ja tervansoutajia tauolla. Kainuun tervaveneiden kuormat olivat keveämpiä kuin Oulujoen tervakuormat. Tynnyreitä Kainuun veneissä oli vedenkorkeudesta riippuen 20-25 tynnyriä.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2770.jpeg
Tervavene. Kuvassa oleva vene on ”riisuttu”. Tervakuorman purkamisen jälkeen veneen lisälaidat, vitaslaita tai varpelaita sekä vesiroiskeilta suojaavat räpelaudat ja hatut poistettiin Oulussa veneen keventämiseksi sekä sen käsittelyn…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2764.jpeg
Vene lossin virassa. Soutuvene toimi monessa talossa ainoana kulkuneuvona joen yli. Kuljetettavana olivat mm. koululaiset. Kuvan vene on lossin lisänä kuljettamassa yksittäisiä joenylittäjiä matkatavaroineen.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2762.jpeg
Soutuvene. Lähikuvassa Oulujoen tyypillinen soutuvene, joka on Niskakosken mallia. Kuvan venemallia veisti Martti Mannermaa Vaalan Nuojualta. Veneet olivat kevytsoutuisia lähes kuuden metrin pituudesta huolimatta.