Venekyytiläiset ryhmäkuvassa paluumatkalla Pyhäkoskelta Nuojuan kautta Vaalaan. Kuva on otettu 1920-1930-lukujen taitteessa, jolloin koskenlasku tapahtui yksiosaisena.
Vuonna 1923 koskiveneisiin asennettiin perämoottori, joka joudutti matkaa Vaalan ja Sotkakosken välillä. Tämä ”perätuuppari” oli 6-hevosvoimainen Arkhimedes. Kuvassa moottoria asennetaan veneeseen Ilolan rannassa. Matka Merilän rantaan ja…
Koskivene hinauksessa. Kuva on otettu vuonna 1921, jolloin Vaalassa toimi mm. merikapteeni Vilho Pirinen Suomen Matkailijayhdistyksen puuhamiehenä. Koskiveneet hinattiin Multilahdelta Sotkalle suvanto-osuuksien jouduttamiseksi ja näin säästyi…
Raito. Rompsimalla kuljetetaan kahta venettä, jotka on sidottu köydellä peräkkäin. Sekä köysi- että rompsimiehiä oli niin monta kuin oli venettä raidossa.
Vuonna 1932 Suomen Matkailijayhdistyksen harjoittama koskiveneliikenne jakautui kaksiosaiseksi Niskakosken ja Pyhäkosken välillä. Niskakosken viimeinen koski oli Nuojuankoski ja veneiden pysähdyspaikka oli Nuojuanlammen Valkiaisenojan suulla.…
Kauonkoski on kohta laskettu, mutta edessä on vielä kovia koskia. Kauko on siis reitin ensimmäinen koski. Näitä reittejä kulkivat tervaveneet ennen turistiaikakautta yli 4 000 kilon tervalasteissa.
Veneissä oli joskus kaksi koskenlaskijaa, mikäli kuljetettavana oli virkamiehiä tai ulkomaalaisia turisteja. Toinen koskenlaskija saattoi olla kyydillä monesta muustakin syystä, mm. hakemassa venettä takaisin yms.
Laiva SALO toi turisteja Kajaanista Oulujärven vesistöä pitkin Vaalaan. Kuvassa näkyy laivan peräosaa kansineen sekä koskiveneen lähtö täydessä lastissa (18 matkustajaa sekä perämies ja kaksi soutajaa).
Koskiveneen (matkailijaveneen) lähtö Vaalan venerannasta 1930-luvulla. Matkailijat siirtyvät Suomen Matkailijayhdistyksen koskiveneisiin. Taustalla näkyy Vaalan kirkonkylää.
Halosentörmä. Kuvassa uittoveneitä Utajärven Utoslahden suulla Halosen talon rannassa. Rannalla seisova mies on Heikki Kukkoaho ja vieressä vaimonsa Hanna Kukkoaho.
Kiehimäjoella. Kuvassa Kainuun tervaveneitä ja tervansoutajia tauolla. Kainuun tervaveneiden kuormat olivat keveämpiä kuin Oulujoen tervakuormat. Tynnyreitä Kainuun veneissä oli vedenkorkeudesta riippuen 20-25 tynnyriä.
Tervavene. Kuvassa oleva vene on ”riisuttu”. Tervakuorman purkamisen jälkeen veneen lisälaidat, vitaslaita tai varpelaita sekä vesiroiskeilta suojaavat räpelaudat ja hatut poistettiin Oulussa veneen keventämiseksi sekä sen käsittelyn…
Vene lossin virassa. Soutuvene toimi monessa talossa ainoana kulkuneuvona joen yli. Kuljetettavana olivat mm. koululaiset. Kuvan vene on lossin lisänä kuljettamassa yksittäisiä joenylittäjiä matkatavaroineen.
Soutuvene. Lähikuvassa Oulujoen tyypillinen soutuvene, joka on Niskakosken mallia. Kuvan venemallia veisti Martti Mannermaa Vaalan Nuojualta. Veneet olivat kevytsoutuisia lähes kuuden metrin pituudesta huolimatta.