Selaa aineistoja (yhteensä 142)

Ranta-Laru. Kuvassa Ranta-Larun pihapiiri Sipolankylässä. Talon omistaja muistelee rakennuksessa olevan vuosiluvun 1884.

Rahko. Rahkossa kerrotaan toimineen kestikievarin. Siellä olisi ollut erityinen tila kuljetettavia vankejakin varten. Rahkonmäellä oli myös kirkonkylän nuorisoseurantalo. Myös työväentalo oli Rahkon välittömässä läheisyydessä.

Pyrrö. Pyrrö oli aikoinaan valtavan iso talo - siellä on ollut aivan oma pehtoorikin! Jokin eteläsuomalainen yhtiö osti Pyrrön korviketilaksi maanluovutusvelvollisuuksien vuoksi, jotta sen ei tarvitsisi pilkkoa hyviä maitaan Etelä-Suomessa.…

Vain luonnon muistomerkki -kyltti paljastaa puun erikoislaadun: kylkeen kaiverrettu merkintä J. A. 1918 on kaiketi hävinnyt kaarnan alle. Jossain tuon pitkän railon alla niin on kuitenkin lukenut. Oppaamme arveli, että liekö salama ollut…

Punkerinkankaan kirkko. Rantsilan ensimmäinen kirkko oli Sipolankylän Punkerinkankaalla. Erämaakirkko on ollut toiminnassa 1600-luvulla. Saarnahuoneen historia on jäänyt hämärän peittoon, mutta arvellaan että se on rakennettu kenties…

Punkeri. Punkeri on kylän kantatiloja. Talo on peräisin 1800-1900-lukujen vaihteesta. Paikalla ennen sijainnut talo on palanut.

Poliisin virkatalo. Entinen poliisin virkatalo on raitin pohjoispäässä. Alkuperäistä poliisitaloa on vain parvekkeesta oikealla oleva talon osa, josta puolet kuitenkin jää näkymättömiin kulman taakse. Talon toinen osa on rakennettu…

Poikola. Poikola on myös kylän vanhoja tiloja. Alkuperäinen Poikola on ollut kaksin verroin pidempi, rakennuksesta on jäljellä vain puolet entisestä tilan jaon seurauksena. Aikoinaan Poikolassa oli myös kuusikulmainen eteinen. Talon nykyiset…

Pitkä suora. Rantsilan Sipolankylästä kirkonkylälle johtava pitkä, suora tienpätkä. Suoralla on pituutta noin 10-12 km. Maaherra Alfthan rakennutti maantien hätäaputöinä nälkävuosina 1867-68: palkka maksettiin jauhoina. Maaherran…

Pienitalo. Pienitalo on perinteisiä Männistön tiloja. Kuvan aitta on koottu vanhan, 170-luvulta peräisin olevan asuinrakennuksen hirsistä. Pienitalon mailla, erään koivin juurella kerrotaan olevan seudulla majailleiden venäläisten hauta.…

Peura. Peuran edesmennyt omistaja kertoi talon saaneen nimensä lähimetsissä olevista haudoista, joita hän arveli käytetyn peuran metsästykseen. Hän muisteli Peuran toimineen myös eräänlaisena majatalona rahtikuskeille

Perukka. Perukan talo Savalojan Pienessäkylässä on noin sata vuotta vanha. Perukassa on vanha kaunis pihapiiri.

Pelkolan koulu. Pelkolan koulu toimi aluksi Savalojan koulun nimellä (vuoteen 1928 saakka) ja Näsälän talossa )1907-1910). Näsälässä toimi oma koulu myös 1955-1957, mutta se lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin Pelkolan koululle. Kuvassa…

Pasonjärvi. Suomen sotaan liittyvä lorunpätkä sanoo, että Eelussa päivä oteltiin ja Pasohon yöksi jouduttiin. Pason talon nimen on kerrottu johtuvan ensimmäisestä asukkaasta, Paasosta, joka olisi tuonut nimen mukanaan. Muutakin on kerrottu.…

Partala. Partala on vanha kantatila, josta jo 1950-luvulla sanottiin, että ”aenakin kolomatta sattaa vuotta”. Kyseessä ei toki ole tämä samainen rakennus, vaikka kyllä tälläkin varmasti ikää on.

Pahkamaa. Pahkamaa on ollut Savalojan Pienenkylän kuuluja tiloja - vanha ja merkittävä. Jos nimilappuihin on uskominen, on sillä ikää 250 vuotta. Rakennus ei kuitenkaan taida olla samaa ikäluokkaa. Se on siirtolaissuvun hallinnassa.

Paakkola. Paakkolan talot ovat kylän vanhimpia. Tämä Paakkolan aitta on Nevalankankaalla.

Onnela. Raittiusyhdistys Onnelan seuratalo on rakennettu 1920-luvulla. Valmistumisvuosi on 1929. Talon vasen, matalampi siipi lienee uudempi. Vanhojen asiapapereiden perusteella näyttäisi siltä, että itse raittiusseura on perustettu 1920. Idean…

Ollila. Partala-Ollila oli ruotuväen sotilasvirkatalo 1700-1800-luvuilla. Ruotuväen päällikkö viljeli ja asui Partala-Ollilaa. Pohjanmaan ruotusopimus tehtiin 1733 ja ruotulaitos lakkautettiin Suomen sodan jälkeen. Kuvassa Ollila, jossa J. V.…

Ojantakanen. Entinen Matinheikki on nyt Ojantakanen, omistajansa mukaan. Tilan nimi on kuitenkin Koskiniva. Kaunis hyväkuntoinen talo on luultavasti pitkästi 1800-luvun puolelta, sillä ensimmäinen Matinheikki on tullut tilalle 1910, ja silloin…