Ylivieskan kirkonkylää kesällä 1955. Vasemmalla näkyy Kankkosen kaupan räystäsnurkka, R. Cajanus Oy:n rautakauppa, joka oli Työväentalona vuosina 1905-1931, Rukoushuoneena 1932-1939 ja Lottalana vv. 1939-1944. Etäältä näkyy seppä Iivari…
Ylivieskan kirkonkylää Aarne Forsmanin kirkon kellotapulista ikuistamana n. vuonna 1909 tai 1910. Etualalla kunnansairaala, taaempana kauppias-värjäri Heikki Melenderin talo ja värihuone. Vasemmalla Pikkupappila.
Ylivieskan kirkonkylää 1940-luvun alussa. Vasemmalla Ylivieskan Osuuskassan talo, jonka II kerroksessa oli Matkustajakoti Turisti. Oikealla Osuuskauppa, Keskuskahvila ja Säästöpankin toimitalo.
Ylivieskan kirkonkylää 1940-luvun alkupuolella. Vasemmalla näkyy kunnan vaakahuoneen nurkkaa ja räystästä, Kalajokilaakson Osuusliike. Oikealla kelloseppä Jaakko Saarelan talo, missä oli kellosepänliike ja Elsa Viitaniemen omistama…
Ylivieskan kirkonkylää 1930- ja 1940-lukujen vaihteen aikoihin. Vasemmalla olevan puiston takana on lukkarinpuustelli. Oikealla viljamakasiini, ”kassapuoji” ja sen takaa näkyvän puiston takana on Pikkupappila ja Melenderin talo. Alueella on…
Ylivieskan kirkonkylää 1930- ja 1940-lukujen vaihteen aikoihin. Vasemmalla Lavanderin navetta, jonka vieressä kaupp. Reeku Cajanuksen bensiiniasema. Valkoinen 2-kerroksinen talo on Karjapohjola. Oikealla puuston takana Reeku Cajanuksen…
Ylivieskan kirkonkylää 1930- ja 1940-lukujen vaihteen aikoihin. Vasemmalla Säästöpankki, Keskus-Kahvila, Osuuskauppa ja sen makasiini, Kelloseppä Jaakko Saarelan talo ja oikealla kauppias Väinö Kankkosen kauppa ja Osuuskassan talo, jonka…
Ylivieskan kirkonkylää 1920-luvun alussa – n. 1923-1924. Vasemmalla kelloseppä Jaakko Saarelan talo ja oikealla Kalajokilaakson Osuusliike. Rautatien ylikäytävän takaa näkyy Kansallis-Osake-Pankin toimitalo ”Pohjanpelto”.
Ylivieskan kirkonkylää 1920-luvun alussa – n. 1922–1923. Etualalla apteekkari Forsmanin apteekki. Tumma rakennus (=punainen) oli Forsmanin perheen palveluskunnan asuntona ja taloustiloina (mm. kivimankelihuone). Oikealla osin näkyvissä…
Ylivieskan kirkonkylää 1920- ja 1930-lukujen vaihteen aikoihin. Vasemmalla kirkko, joka vuonna 1927 sai peltikaton, kunnanlääkäritalo, missä oli kunnanlääkäri Elias Voutilaisen asunto ja vastaanottotilat. Puiston sisällä kirkonkylän…
Ylivieskan kirkonkylää 1900-luvun alkuvuosilta. Vas. Heiskalan kirjakauppa, jossa aikaisemmin oli apteekki. Oik. leipuri Lehtisen talo, joka myöhemmin tunnettiin Könnin paikan nimellä.
Ylivieskan kirkon vanhat ja vaurioituneet kirkonkellot korvattiin Saksasta vuonna 1902 hankituilla teräskelloilla. Isompi kello lienee luovutettu sulatettavaksi, mutta pienempi vuonna 1751 valettu 1 kippunnan (170 kg) painoinen kirkonkello oli…
Ylivieskan kirkon vanha ja lahoksi käynyt paanukatto purettiin vuonna 1927 ja kirkko katettiin galvanoidulla peltillä. Kattamisen suorittivat ylivieskalaiset Laineen peltisepät. Vanha risti pudotettiin alas ja uusi peltillä päällystetty…
Ylivieskan kirkon mustapenkki (=häpeäpenkki). Mustapenkki oli jalkapuun ohella kirkoissa käytetty rangaistusväline, jossa varkaudesta, siveellisyysrikoksesta ym. julkiseen häpeärangaistukseen tuomittu henkilö sai istua kirkkokansan…