Selaa aineistoja (yhteensä 6752)

Maanviljelijän poika Kustaa Vähäkangas Uudenkankaan talosta Vähältäkankaalta. Hän taisteli vapaussodassa joukkuepäällikkönä ja kaatui Hauholla 28.4.1918.

Kauppiaan poika Nikolai Pälli Niemelänkylästä. Hän kaatui Viron vapaussodassa Walkin (Valgan) valtauksessa 15.4.1919.

Nikolai Pälli. Vasemmassa käsivarressa Ylivieskan Suojeluskunnan käsivarsinauha. Alkuperäisen valokuvan takana teksti: 12/5 kk 1918. Muisti Maijulle N. Pälliltä.

Etelä-Pohjanmaalta Ylivieskan Niemelänkylään muuttanut Sanna Maija Korpela toimi 1920-luvun alkuvuosina maalaiskirjeenkantajana Ylivieskassa. Kuljetti postia Ylivieskan postitoimistosta Niemelänkylään 3 kertaa viikossa. Talvisin matkanteko…

Niemelänkylän nuoria miehiä 1920-luvun alussa. Vasemmalta Kusti Saarela ja Arvi Hakalahti.

Pientilallinen Leander Säily Raudaskylästä. Oli itseoppinut maanmittari, lankmeetari ja kaupanvahvistaja. Hän oli kihlakunnanoikeuden lautamies, herastuomari.

Puutavaraliikemies Harald (Harkko) Mäki, vaimonsa Ellen, s. Bom ja heidän lapsensa, vas. Sirkka, Maija, Kaisa ja Hilkka. Valokuva lienee vuodelta 1940. Nuorin lapsi Risto syntyi 1944.

Kouluneuvos, rovasti Juho Kytömäki ja vaimonsa Ida, s. Saarinen kodissaan Raudaskylässä. Seinällä valokuva talvisodassa 20.12.1939 kaatuneesta pojastaan Niilosta ja jatkosodassa 7.9.1941 kaatuneesta pojastaan Paavosta. Juho Kytömäki toimi…

Kunnanlääkäri Elias Aaro Voutilainen 70-vuotispäivänään 13.4.1954. Taustalla ylivieskalaisten taidemaalari Tauno Miesmaalla Voutilaisen 60-vuotispäiväksi maalauttama muotokuva. Voutilainen oli syntynyt Pälkjärvellä. Hän toimi Ylivieskan…

Sanomakelloja vainajalle 26.3.1901 soitettaessa halkesi toinen 1700-luvulla hankituista kirkonkelloista ”aivan keskeltä soittoa ja päästi pahan rämäjävän äänen laidoistaan. Kellolla onkin jo päiviä hartioillaan, lähes 200 vuoden…

Ylivieskan kirkon vanha ja lahoksi käynyt paanukatto purettiin vuonna 1927 ja kirkko katettiin galvanoidulla peltillä. Kattamisen suorittivat ylivieskalaiset Laineen peltisepät. Vanha risti pudotettiin alas ja uusi peltillä päällystetty…

Ylivieskan pappila Rahkorannasta valokuvattuna. Vasemmalla oleva pappilarakennus oli vuodelta 1775. Keskellä oleva päärakennus oli rakennettu vuonna 1825 taitekattoisena, kuten vielä kuvassa. 1890-luvulla taitekatto muutettiin tavanomaiseksi…

Ylivieskan kappeliseurakunta itsenäistyi kirkkoherrakunnaksi senaatin päätöksellä 16.12.1861. Johan Petter Bäckman valittiin ensimmäiseksi kirkkoherraksi, ja hän tuli virkaansa 1.5.1875 Kemijärveltä. Hän kuoli Ylivieskassa 22.5.1892, ja…

Ylivieskan V kirkkoherra lääninrovasti Iisakki Eemeli Peltonen. Hän oli kotoisin Nurmosta Etelä-Pohjanmaalta ja tuli Ylivieskan kirkkoherraksi Pattijoelta 1.5.1937.

Pietari Päivärinta oli Ylivieskan seurakunnan lukkarina vuosina 1868-1913. Hän syntyi Ylivieskan Alpuminkankaalla köyhän itsellisen poikana 18.9.1827. Päivärinta oli kansankirjailija ja kirjoitti useita kansanelämää kuvaavia kirjoja. Hän…