Selaa aineistoja (yhteensä 6752)

Kunnallisvaalien Ojakylän äänestysalueen vaalilautakunta Ojakylän kansakoululla mahdollisesti 1928. Henkilöt: vas. 3: Klaas Kopakka, 4: opettaja August Savolainen.

Kuva on otettu ennen moottoreiden aikakautta, jolloin veneet soudettiin Vaalasta Ahmaskosken alla olevan Koskisaaren rantaan. Saaressa oli taukopaikka sekä kahvitupa, jota hoiti Hilda Kemilä vuosina 1913-1932. Vuoden 1932 jälkeen veneliikenne sai…

Limo. Ensimmäinen kirjallinen maininta Limosta on vuodelta 1784. Kuvassa näkyvät Limon aitta sekä takaoikealla entinen savusauna.

Vähäsarjan koululaisia vuonna 1950-1951. Opettajat Eeva Niemistö ja Katri Niemistö. Kuvan keskellä koulun vahtimestari-keittäjä.

Kunnallisen taksoituslautakunnan miehiä verotusta valmistelemassa 1920-luvun lopulla. Vas. kunnankirjuri Salmensuu, Joonas Ängeslevä, Reino Peltomäki, Klaas Kopakka, Joonas Pirttikangas, Jaakko Kangas, Jaakko Takalo, Lassila ja Jaakko Hautamäki.…

Venekyytiläiset ryhmäkuvassa paluumatkalla Pyhäkoskelta Nuojuan kautta Vaalaan. Kuva on otettu 1920-1930-lukujen taitteessa, jolloin koskenlasku tapahtui yksiosaisena.

Paakkola. Paakkolan talot ovat kylän vanhimpia. Tämä Paakkolan aitta on Nevalankankaalla.

Oppilaat opettajansa kanssa luokkakuvassa. Opettaja Gerda Holmström?

Puutavaranajo oli vilkasta Sievin Korhoselle eli Asemakylälle. Esimerkiksi vuonna 1909 puutavaraa virtasi jatkuvasti Pohjanmaan radan varteen eteenpäin vietäväksi. Rautatie vilkastutti kaikin puolin Sievin elämää.

Kunnallistaksoituksen valmistelua kunnantalolla 14.2.1928. Vas. Antti Murto, Mäkelä, Iivari Kiviniemi, Klaas Kopakka, Antti Kunelius, Haapakoski, Jaakko Hautamäki, Jaakko Kangas, Joonas Männistö, Lassila ja toimistovirkailija Reino Peltomäki.

Vuonna 1923 koskiveneisiin asennettiin perämoottori, joka joudutti matkaa Vaalan ja Sotkakosken välillä. Tämä ”perätuuppari” oli 6-hevosvoimainen Arkhimedes. Kuvassa moottoria asennetaan veneeseen Ilolan rannassa. Matka Merilän rantaan ja…

Koulu Hautamäen Sarjassa. Opettaja Susanna Lilja.

Nykyisen Ala-Matheikin mailla on vanha paja. Pajan palkeet eivät ole alkuperäiset. Palkeissa on vuosiluku 1880, joten pajan täytyy olla sitä vanhempi. Pajat ja sepät olivat ennen tarpeellisia, sillä kaikki piti tehdä itse. Esimerkiksi lukot…