Selaa aineistoja (yhteensä 244)

Naamanka. Naamanka on vuodelta 1882, vuorattuna tosin.

Vanha hautausmaa. Vanhan kirkon seutuvilla on hautamonttuja, joihin vainajia haudattiin. Rikkaat ja vaikutusvaltaiset saivat hautapaikan kirkon alta, köyhemmät haudattiin ympäristöön. Sittemmin kirkon alle hautaamista rajoitettiin 1700-luvulla…

Vanha kirkko. Tiedot Rantsilan vanhasta kirkosta ovat niukkoja. Tiettävästi kirkko oli rakennettu 1671. Rantsilasta kaavailtiin emäseurakuntaa, joten kirkosta tehtiin yhtä iso kuin Salon emäseurakunnan kirkosta. Malliltaankin kirkko on ollut…

Rantsilan yläaste. Nykyinen peruskoulun yläaste on aloittanut toimintansa yhteiskoulun nimellä ja nykyisen museon tiloissa. Uusi koulutalo päätettiin rakentaa 1957 kunnan osoittamalle tontille. Koulu toimi yksityisenä oppikouluna 1.8.1965…

Rantsilan kirjasto. Kirjasto sijaitsee paikalla, jossa aikoinaan oli suojeluskuntatalo Lottala. Sota-aikana lotat istuivat öisin Lottalan katolla ilmavartiossa. Lottakahvilassa kerättiin rahaa sotaorvoille ja -leskille, tehtiin paketteja rintamalle…

Rahko. Rahkossa kerrotaan toimineen kestikievarin. Siellä olisi ollut erityinen tila kuljetettavia vankejakin varten. Rahkonmäellä oli myös kirkonkylän nuorisoseurantalo. Myös työväentalo oli Rahkon välittömässä läheisyydessä.

Aarnipirtti. Huoltoasemana ja ravitsemusliikkeenä toimiva Aarnipirtti on alkujaan ollut Näsälänperällä, mutta se on siirretty kirkonkylälle 1970-luvun puolivälissä. Talo on ollut Näsälän toinen asuinrakennus ja se lienee 1800-luvun…

Pienitalo. Pienitalo on perinteisiä Männistön tiloja. Kuvan aitta on koottu vanhan, 170-luvulta peräisin olevan asuinrakennuksen hirsistä. Pienitalon mailla, erään koivin juurella kerrotaan olevan seudulla majailleiden venäläisten hauta.…

Leskisen nälkämeijeri. Leskisessä (Similässä) oli nälkämeijeri eli nälkään kuolevien hoitopaikka nälkävuosina 1867-68. Tämä kuvan ”puojirustinki” on nähnyt senkin ajan. Puojin seinässä on Talonpoikaissäätiön myöntämä…

Rantsilan Osuusmeijeri on perustettu 1902 höyrymeijerinä. Kuvassa näkyvä rakennus on noin vuosilta 1926-1927. Isännät ihmettelivät, kun meijeri rakennettiin rinteeseen. Mestari piti kuitenkin paikkaa maailman parhaana: maito kulki kuin…

Rantsilan raitti. Vanha nelostie kulki Rantsilan kirkonkylän halki. Tietä reunustivat vanhat, perinteikkäät rakennukset. Nelostie kulkee nyt keskustan sivuitse, mutta rakennukset ja raitti ovat säilyneet melko hyvin.

Poliisin virkatalo. Entinen poliisin virkatalo on raitin pohjoispäässä. Alkuperäistä poliisitaloa on vain parvekkeesta oikealla oleva talon osa, josta puolet kuitenkin jää näkymättömiin kulman taakse. Talon toinen osa on rakennettu…

Kirkonkylän ala-aste on valmistunut 1957 uudeksi kansakouluksi. Rakennus on edelleen koulukäytössä. Rantsilan miehet lähtivät talvisotaa tältä paikalta, minkä muistoksi pihalle on tuotu kivi laattoineen. Jatkosotaan miehet lähtivät…

Aleksanterin koulu. Rantsilaan perustettiin koulu 1880 tiukan kädenväännön ja useiden äänestysten jälkeen. Koulu rakennettiin viinaverorahoilla ja se aloitti toimintansa 1882. Koulu on nimetty silloisen Venäjän hallitsijan Aleksanteri II:n…

Museo. Nykyisin museona toimiva rakennus on vuosisadan alkukymmeninä ollut viljamakasiini, jossa otettiin viljaa vastaan ja josta annettiin siemenviljaa. Viljamakasiinista tehtiin seurakuntatalo 1951, ja sitä laajennettiin 1966. Vuonna 1973…

Kirkko-Toppila ja Leinonen. Yksi monista Toppilan taloista oli Kirkko-Toppila, joka kuvassa on vasemmassa reunassa. Kuvan keskimmäinen, taka-alalla oleva rakennus on Leinonen. Leinosesta vanhat muistelevat, että siihen olisi ollut evakoita…

Rantsilan kirkko. Rantsilan nykyinen kirkko on vuodelta 1785. Kirkon rakennutti Christfrid Ganander ja rakensi Simon Silven-Jylkkä. Se on kruununprinssi Kustaa Aadolfin nimikkokirkko.Myös ruumishuoneena käytetty rakennus on siirretty nykyiselle…

Rantsilan tapuli on vanhan kirkon muistoja: se on siirretty vanhalta kirkolta ja pystytetty uuden kirkon viereen uudestaan. Tapuli on ollut olemassa jo vuonna 1726, jolloin maaherra kehotti korjaamaan sitä. Koska se oli jo silloin korjauksen…

Söderbergin ulkomuseo. Söderbergin museokartanon alueelle, seurakuntatalon taakse on entisen talousrakennusten seuraksi tuotu muita vanhoja rakennuksia, muun muassa Aliheikkilän tuulimylly.

Simojoki. Kirkon viereisellä tontilla on talo, joka tunnetaan Simojokenakin. Simojokien talo oli 1900-luvun puolivälissä yleinen vapaa-ajan viettopaikka