Selaa aineistoja (yhteensä 244)

Pitkä suora. Rantsilan Sipolankylästä kirkonkylälle johtava pitkä, suora tienpätkä. Suoralla on pituutta noin 10-12 km. Maaherra Alfthan rakennutti maantien hätäaputöinä nälkävuosina 1867-68: palkka maksettiin jauhoina. Maaherran…

Kurunnevan lintujärvi. Turpeennosto alkoi Kurunnevalla 1975 ja toiminta oli hyvin vilkasta. Turpeennosto on edelleen merkittävä elinkeino Rantsilassa. Osa suosta otettiin virkistyskäyttöön turpeennoston päätyttyä kyseisellä suonkolkalla ja…

Kurun sauna. Ennen vanhaan ei peltoja ollut niin runsain määrin kuin nyt. Jos olikin, eivät ne kasvaneet niin hyvin kuin nykypellot. Lähikedot piti varata viljoja varten, joten heinät täytyi tehdä usein ainakin osittain luonnonniityiltä tai…

Haapakangas. Haapakangasta Pelkoperän Leiriperällä on alettu rakentaa vuonna 1908. Leiriperän nimen kerrotaan liittyvän joko vainoaikoihin tai Suomen sotaan: milloin nimen taustalla sanotaan olevan suomalaisten pakoleiri Suomen sodan aikoihin,…

Mäkelä. Lamminperän Mäkelän tila on kuulunut aiemmin tien toisella puolella olevaan Savilammin taloon, mutta vuonna 1908 tehtiin viralliset kaupat, jolloin Mäkelä lohkaistiin omaksi tilakseen. Nykyiset omistajat ovat entisöineet pihapiirin ja…

Kolmikanta. Näsälänperällä Haasionmaan korvessa on kolmikanta, jossa kolmen kunnan rajat yhtyvät: Rantsilan, Haapaveden ja Vihannin. Paikalla on rajapyykkinä kaksi isoa kiveä, joissa näkyvät vielä selvästi ikivanhat kaiverrukset.…

Ylijarvan tervahauta. Tervaa on poltettu paljon - myös Ylijarvan tervahaudassa Näsälänperällä. Nykyisinkin haudan jäljet ovat vielä hyvin näkyvissä. Tervanpoltossa puut kolottiin pystyyn ja niiden annettiin kuivua jopa vuosia. Sitten ne…

Näsälä. Näsälän vanha asuinrakennus on luultavasti 1700-1800-lukujen taitteesta. Saman suvun tiedetään viljelleen tilaa ainakin 1600-luvun lopulta asti.

Kiikkukangas. Joku vuosikymmen sitten Kiikkukankaasta kerrottiin monenmoista. Yksikin tarina tiesi, että siellä on ollut hätäapukirkkoja ja että Pulkkilan kirkon kellot olisivat olleet siellä paossa. Hätäapukirkot lienevät olleet toisen…

Peura. Peuran edesmennyt omistaja kertoi talon saaneen nimensä lähimetsissä olevista haudoista, joita hän arveli käytetyn peuran metsästykseen. Hän muisteli Peuran toimineen myös eräänlaisena majatalona rahtikuskeille

Pelkolan koulu. Pelkolan koulu toimi aluksi Savalojan koulun nimellä (vuoteen 1928 saakka) ja Näsälän talossa )1907-1910). Näsälässä toimi oma koulu myös 1955-1957, mutta se lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin Pelkolan koululle. Kuvassa…

Herman Leppiojan kuolinpuu. Rasinperällä, Iivarin talon lähellä on erikoinen puu, johon on aikoja sitten kaiverrettu teksti: ”Tähän kuoli Herman Leppioja 18.10.1882.” Kerrotaan, että Herman Leppioja (s. 12.12.1847) oli lähtenyt lainaamaan…

Rasi. Rasin aitta on peräisin vuodelta 1877 ja siinä on komea sepän tekemä lukko. Pihapiirissä on muitakin vanhoja rakennuksia.

Sivukangas. Sivukangas on kunnallisneuvos Eino Tolosen Eeva-vaimon kotitalo. Eeva ja Eino viljelivät tilaa yhdessä 1940-luvulta lähtien. Kuvassa oleva pieni herttainen rakennus on ollut Eevan leikkimökkinä. Sivukankaalla oli sota-aikana myös…

Maalaismaisemaan kuuluivat vielä jokin aika sitten myös maitolaiturit, jotka tulivat käyttöön meijereiden myötä. Tilatankit ja maitoautot ovat hävittäneet ne tarpeettomina. Vielä siellä täällä maitolaiturit koristavat teiden reunoja…

Wilppola. Wilppolasta kerrotaan myös, että se olisi saanut nimensä näin: Olipa kerran mies, jolla oli kaksi poikaa Antti ja Vilho. Vanha isäntä jakoi talostaan osia pojilleen, jolloin muodostuivat Anttila ja Vilppola. Vanhan isännän talosta…

Wilppola. Tänä päivänä Wilppolassa viljellään maata ja harjoitetaan maatilamatkailua. Matkailukäytössä oleva punainen rakennus on vuosisadan vaiheesta. Tilaa pyörittävän perheen asuinrakennus on vanhempaa perua. Pihassa ja pihapiirissä…

Vain luonnon muistomerkki -kyltti paljastaa puun erikoislaadun: kylkeen kaiverrettu merkintä J. A. 1918 on kaiketi hävinnyt kaarnan alle. Jossain tuon pitkän railon alla niin on kuitenkin lukenut. Oppaamme arveli, että liekö salama ollut…

Onnela. Raittiusyhdistys Onnelan seuratalo on rakennettu 1920-luvulla. Valmistumisvuosi on 1929. Talon vasen, matalampi siipi lienee uudempi. Vanhojen asiapapereiden perusteella näyttäisi siltä, että itse raittiusseura on perustettu 1920. Idean…

Lunki. Lunkin talo paloi 1910-luvun alussa, kun kipinä sytytti pärekaton tuleen - Lunkin pieni Joonas-poika oli tulipaloa pellolla katsonut. Tilapäinen asumus rakennettiin Näsälänperän tukkien latvoista. Se rakennus on purettu, mutta tämäkin…