Selaa aineistoja (yhteensä 194)

Venekyytiläiset ryhmäkuvassa paluumatkalla Pyhäkoskelta Nuojuan kautta Vaalaan. Kuva on otettu 1920-1930-lukujen taitteessa, jolloin koskenlasku tapahtui yksiosaisena.

Kuva on otettu ennen moottoreiden aikakautta, jolloin veneet soudettiin Vaalasta Ahmaskosken alla olevan Koskisaaren rantaan. Saaressa oli taukopaikka sekä kahvitupa, jota hoiti Hilda Kemilä vuosina 1913-1932. Vuoden 1932 jälkeen veneliikenne sai…

Merilässä. Vanha tervavenelaituri palvelemassa turistiliikennettä. Vaalasta ja Ahmaskoskelta turistit saapuivat Merilän rantaan jatkaakseen koskenlaskua Sotkakosken ja Pyhäkosken osuudella. Kuvassa iso moottorivene Pyhä, joka kulki Koskisaaren…

Koskivene Sotkakosken laskussa. Taustalla näkyy Ristiniemi, jonka jälkeen alkoi Sotkajärvi ja soutu. Soudusta huolehti kaksi poikaa veneen keulassa. Sotkakosken pituus oli 3,3 km ja putousta 5,5 metriä.

Ojalanojan laituri Sotkajärvellä. Pyhäkoskella turistiveneliikennettä harjoittivat Suomen Matkailijayhdistyksen lisäksi Kestin suku sekä Merilät. Kuvassa Kestin koskivenelaituri Ojalan kaupan kohdalla. Kestillä oli veneitä…

Suomen Matkailijayhdistyksen laituri Ojalanojassa. Tästä laiturista lähtivät sekä Suomen Matkailijayhdistyksen että Merilän veneet vuodesta 1932 lähtien, koska Sotkakosken lasku jäi pois ohjelmasta. 1940-luvulla tämäkin laituri purettiin…

Ylipasko. Pyhäkosken laskureitin ensimmäinen koski, Ylipasko, oli korkean veden aikana kokemus, sillä se antoi matkalaisille kunnollisen vesikasteen, mikäli koskenlaskija niin halusi. Kuvassa koskivene on kosken yläosassa, missä kosken kihot…

Pällinkoski. Kuva on Pällinkorvasta, jossa näkyy myös möljää. Sitä käyttivät pääasiassa kalastajat. Möljä oli rakennettu kivistä kuten muutkin Oulujoen möljät, mutta lisäksi siinä oli puolapuita eli kaljuja tasoittamassa kivien…

Koskivene Pällissä. Pällinkoski oli Oulujoen kovimpia koskia, koska se antoi veneelle kovan vauhdin. Kertomuksissa koskivenematkailijat olivat kauhusta kankeina, sillä nopeus veneellä oli hurja ja kosken kihot (aallokko) paiskoivat venettä…

Koskivene Pyhäkoskessa. Kuvassa vene on Leppikorvassa ja kuvasta katsoen Leppiniemen ranta lohipatoineen on oikealla puolella.

Leppiniemen riippusilta oli oiva näköalapaikka, josta näki koskenlaskua parhaimmalta paikalta. Riippusilta oli 15 metriä joenpinnan yläpuolella.

Näköalapaikka. Leppiniemessä oli kallioluola, jota kutsuttiin lemmenluolaksi. Kuva on lemmenluolan edessä olevalta kalliotasanteelta, jolta oli hyvä seurata veneiden kulkua.

Leppiniemen riippusilta. Tämä riippusilta rakennettiin vuonna 1934 ja rakennuttajana oli Metsätieteellinen tutkimuslaitos. Sillan päädyssä oli taulu, jossa luki: Sallittu kuorma korkeintaan 20 henkeä 2 m:n etäisyys tai 200 kg yksityinen…

Leppiniemen ravintola. Kosken eteläpuolelle Rakankalliolle kohosi vuonna 1935 ravintolarakennus, jonka rakennutti Suomen Matkailijayhdistys. Ravintola toimi koskenlaskijoiden taukopaikkana sekä yleensä turistien käyntipaikkana.

Leppiniemen ravintola. Ravintola toimi kahviona ja sieltä sai myös virvokkeita sekä paikallista jäätelöä, joka oli uutta herkkua 1930- ja 1940-luvuilla. Vuonna 1947 rakennukset purettiin sähkövoimalaitoksen rakennustöiden takia.

Kestin koskivene Pyhäkosken kuohuissa täydessä turistikuormassa. Koskenlaskijana veneen perässä on Urho Kesti.

Saapuminen Leppiniemen ravintolan rantaan. Perämiehenä Urho Kesti ja soutajana Henno Kesti.

Veneiden vejätys. Pyhäkosken venematka päättyi turistien osalta Muhokselle Öhrenbergin rantaan, josta pääsi jatkamaan matkaa Ouluun junalla tai laivalla. Osa turisteista yöpyi Muhoksella. Veneet sauvottiin koskenlaskijoiden voimin kuuden…

Pyhäkosken ohittaminen maitse tapahtui hevoskuljetuksella. Tämä kuljetusmuoto oli käytössä jo tervaveneiden aikakaudella. Rattaiden kyydissä olivat kuljetettiin sekä kalastajien veneitä että koskiveneitä. Koskenlaskijat ja soutumiehet…