Selaa aineistoja (yhteensä 194)

Vaalan hotelli. Viehättävän rakennuksen ja hoidetun pihapiirin ansiosta Vaalan hotellia pidettiin aikoinaan kaikista Suomen Matkailijayhdistyksen hotelleista kauneimpana.

Vaalan hotellin ruokasali. Talvisodan aikana venäläinen pommikone pudotti palopommin rakennukseen tuhoten sen täydellisesti.

Koskivene hinauksessa. Kuva on otettu vuonna 1921, jolloin Vaalassa toimi mm. merikapteeni Vilho Pirinen Suomen Matkailijayhdistyksen puuhamiehenä. Koskiveneet hinattiin Multilahdelta Sotkalle suvanto-osuuksien jouduttamiseksi ja näin säästyi…

Vuonna 1923 koskiveneisiin asennettiin perämoottori, joka joudutti matkaa Vaalan ja Sotkakosken välillä. Tämä ”perätuuppari” oli 6-hevosvoimainen Arkhimedes. Kuvassa moottoria asennetaan veneeseen Ilolan rannassa. Matka Merilän rantaan ja…

Venekyytiläiset ryhmäkuvassa paluumatkalla Pyhäkoskelta Nuojuan kautta Vaalaan. Kuva on otettu 1920-1930-lukujen taitteessa, jolloin koskenlasku tapahtui yksiosaisena.

Kuva on otettu ennen moottoreiden aikakautta, jolloin veneet soudettiin Vaalasta Ahmaskosken alla olevan Koskisaaren rantaan. Saaressa oli taukopaikka sekä kahvitupa, jota hoiti Hilda Kemilä vuosina 1913-1932. Vuoden 1932 jälkeen veneliikenne sai…

Merilässä. Vanha tervavenelaituri palvelemassa turistiliikennettä. Vaalasta ja Ahmaskoskelta turistit saapuivat Merilän rantaan jatkaakseen koskenlaskua Sotkakosken ja Pyhäkosken osuudella. Kuvassa iso moottorivene Pyhä, joka kulki Koskisaaren…

Koskivene Sotkakosken laskussa. Taustalla näkyy Ristiniemi, jonka jälkeen alkoi Sotkajärvi ja soutu. Soudusta huolehti kaksi poikaa veneen keulassa. Sotkakosken pituus oli 3,3 km ja putousta 5,5 metriä.

Ojalanojan laituri Sotkajärvellä. Pyhäkoskella turistiveneliikennettä harjoittivat Suomen Matkailijayhdistyksen lisäksi Kestin suku sekä Merilät. Kuvassa Kestin koskivenelaituri Ojalan kaupan kohdalla. Kestillä oli veneitä…

Suomen Matkailijayhdistyksen laituri Ojalanojassa. Tästä laiturista lähtivät sekä Suomen Matkailijayhdistyksen että Merilän veneet vuodesta 1932 lähtien, koska Sotkakosken lasku jäi pois ohjelmasta. 1940-luvulla tämäkin laituri purettiin…

Ylipasko. Pyhäkosken laskureitin ensimmäinen koski, Ylipasko, oli korkean veden aikana kokemus, sillä se antoi matkalaisille kunnollisen vesikasteen, mikäli koskenlaskija niin halusi. Kuvassa koskivene on kosken yläosassa, missä kosken kihot…

Pällinkoski. Kuva on Pällinkorvasta, jossa näkyy myös möljää. Sitä käyttivät pääasiassa kalastajat. Möljä oli rakennettu kivistä kuten muutkin Oulujoen möljät, mutta lisäksi siinä oli puolapuita eli kaljuja tasoittamassa kivien…

Koskivene Pällissä. Pällinkoski oli Oulujoen kovimpia koskia, koska se antoi veneelle kovan vauhdin. Kertomuksissa koskivenematkailijat olivat kauhusta kankeina, sillä nopeus veneellä oli hurja ja kosken kihot (aallokko) paiskoivat venettä…

Koskivene Pyhäkoskessa. Kuvassa vene on Leppikorvassa ja kuvasta katsoen Leppiniemen ranta lohipatoineen on oikealla puolella.

Leppiniemen riippusilta oli oiva näköalapaikka, josta näki koskenlaskua parhaimmalta paikalta. Riippusilta oli 15 metriä joenpinnan yläpuolella.

Näköalapaikka. Leppiniemessä oli kallioluola, jota kutsuttiin lemmenluolaksi. Kuva on lemmenluolan edessä olevalta kalliotasanteelta, jolta oli hyvä seurata veneiden kulkua.

Leppiniemen riippusilta. Tämä riippusilta rakennettiin vuonna 1934 ja rakennuttajana oli Metsätieteellinen tutkimuslaitos. Sillan päädyssä oli taulu, jossa luki: Sallittu kuorma korkeintaan 20 henkeä 2 m:n etäisyys tai 200 kg yksityinen…

Leppiniemen ravintola. Kosken eteläpuolelle Rakankalliolle kohosi vuonna 1935 ravintolarakennus, jonka rakennutti Suomen Matkailijayhdistys. Ravintola toimi koskenlaskijoiden taukopaikkana sekä yleensä turistien käyntipaikkana.