Selaa aineistoja (yhteensä 194)

Koskivene hinauksessa. Kuva on otettu vuonna 1921, jolloin Vaalassa toimi mm. merikapteeni Vilho Pirinen Suomen Matkailijayhdistyksen puuhamiehenä. Koskiveneet hinattiin Multilahdelta Sotkalle suvanto-osuuksien jouduttamiseksi ja näin säästyi…

Kauonkoski on kohta laskettu, mutta edessä on vielä kovia koskia. Kauko on siis reitin ensimmäinen koski. Näitä reittejä kulkivat tervaveneet ennen turistiaikakautta yli 4 000 kilon tervalasteissa.

Koskivene Pällissä. Pällinkoski oli Oulujoen kovimpia koskia, koska se antoi veneelle kovan vauhdin. Kertomuksissa koskivenematkailijat olivat kauhusta kankeina, sillä nopeus veneellä oli hurja ja kosken kihot (aallokko) paiskoivat venettä…

Koskivene Pyhäkoskessa. Kuvassa vene on Leppikorvassa ja kuvasta katsoen Leppiniemen ranta lohipatoineen on oikealla puolella.

Koskivene Sotkakosken laskussa. Taustalla näkyy Ristiniemi, jonka jälkeen alkoi Sotkajärvi ja soutu. Soudusta huolehti kaksi poikaa veneen keulassa. Sotkakosken pituus oli 3,3 km ja putousta 5,5 metriä.

Koskiveneen (matkailijaveneen) lähtö Vaalan venerannasta 1930-luvulla. Matkailijat siirtyvät Suomen Matkailijayhdistyksen koskiveneisiin. Taustalla näkyy Vaalan kirkonkylää.

Kouluautot eli ”mulliautot” kuskeineen. Oikealla Mercedes ja Paavo Holappa, vasemmalla Vanaja ja Juntunen. Kuva on ajalta 1955-1958.

Koululaisautoon noustaan. Vasemmalla Pilhjerta ja Lindroos, oikealla Tyyne Laitinen turkki päällä.

Kuuluisia vieraita. Suomen presidentti P. E. Svinhufvud puolisoineen vierailemassa Pyhäkoskella.

Kuva on otettu ennen moottoreiden aikakautta, jolloin veneet soudettiin Vaalasta Ahmaskosken alla olevan Koskisaaren rantaan. Saaressa oli taukopaikka sekä kahvitupa, jota hoiti Hilda Kemilä vuosina 1913-1932. Vuoden 1932 jälkeen veneliikenne sai…

Laiva SALO toi turisteja Kajaanista Oulujärven vesistöä pitkin Vaalaan. Kuvassa näkyy laivan peräosaa kansineen sekä koskiveneen lähtö täydessä lastissa (18 matkustajaa sekä perämies ja kaksi soutajaa).

Leppiniemen ravintola. Kosken eteläpuolelle Rakankalliolle kohosi vuonna 1935 ravintolarakennus, jonka rakennutti Suomen Matkailijayhdistys. Ravintola toimi koskenlaskijoiden taukopaikkana sekä yleensä turistien käyntipaikkana.

Leppiniemen ravintola. Ravintola toimi kahviona ja sieltä sai myös virvokkeita sekä paikallista jäätelöä, joka oli uutta herkkua 1930- ja 1940-luvuilla. Vuonna 1947 rakennukset purettiin sähkövoimalaitoksen rakennustöiden takia.

Leppiniemen riippusilta. Tämä riippusilta rakennettiin vuonna 1934 ja rakennuttajana oli Metsätieteellinen tutkimuslaitos. Sillan päädyssä oli taulu, jossa luki: Sallittu kuorma korkeintaan 20 henkeä 2 m:n etäisyys tai 200 kg yksityinen…