Oulun läänin Talousseura perusti ja ylläpiti Ylivieskan maanviljelyskoulua mv. K. V. Ylitalon rakennuttamissa tiloissa Suvannolla v.v. 1906–1911. Koulu oli yksivuotinen viljelijöitä ammattiinsa valmistava oppilaitos. Koulun johtajana toimi…
Ylivieskan Maanviljelyskoulun opettajien ja oppilaiden musiikkihetki koulun pihalla. Taustalla K. V. Ylitalon omistama Suvannon talo, joka tuhoutui myöhemmin tulipalossa.
Ylivieskan manttaalikunnan vanha viljamakasiini, ”kassapuoji” Kyöstintien varrella. Viljamakasiini siirrettiin vuonna 1979 Puuhkalan museoalueelle esinemuseon tiloiksi.
Ylivieskan naisvoimistelijoita noin vuonna 1928-1929. I vas. Kerttu Ylitalo, Liisa Laukka ja Maria Asplund. II vas. Lempi Männistö, Saimi Mäkelä, Laina Savimäki, Irja Juurikoski ja Saimi Ollila (Tuominen). III vas. Elsa Cajanus, Vivi Aho, Sirkka…
Ylivieskan nimismies Veikko Soriolan vuonna 1915 tai 1916 Siltalaan Männistön alueelle rakennuttama asuntola, missä oli myös nimismiehen hoitama kanslia. Soriola möi talon Haapajärveltä muuttaneelle maanviljelijä Janne Savimäelle. Savimäen…
Ylivieskan Palokunta lauantaiaamuna lähdössä XXIV yleiseen palokuntakokoukseen, joka pidettiin Oulussa 16-17.6.1962. Vasemmalla palopäällikkö Joonas Vierimaa.
Ylivieskan pappila Rahkorannasta valokuvattuna. Vasemmalla oleva pappilarakennus oli vuodelta 1775. Keskellä oleva päärakennus oli rakennettu vuonna 1825 taitekattoisena, kuten vielä kuvassa. 1890-luvulla taitekatto muutettiin tavanomaiseksi…
Ylivieskan pappila sunnuntaina 28.6.1959. Päärakennus, jossa oli myös kirkkoherranvirasto, oli rakennettu vuonna 1825. Matalampi osa, vanha pappila, oli rakennettu 1775 ja liitettiin lisärakennuksella myöhemmin uudemman rakennuksen yhteyteen.
Ylivieskan rautatieasema 1930-luvun loppupuolella. Vasemmalla asemaravintolan sisäänkäyntipääty. Lehtikioski, asemarakennus ja posti osin näkyvissä. Aseman ja postin välissä oleva tavaramakasiini jää asemarakennuksen ja puuston taakse.…