Selaa aineistoja (yhteensä 636)

Ylivieskan kirkonkylän kansakoulun opettajat Juho Heiskala (oik.) ja Alma Perälä (kesk.) ja oppilaat. Alkuperäisen valokuvan omistajan Amalia Hakasen (on myös kuvassa) muistin mukaan valokuva on vuodelta 1897. Kuvasta hän vielä tunnisti:…

Ylivieskan kirkonkylän puhelinkeskuksen (sentraalin) puhelunvälittäjät Hilda Visuri (vas.) ja Aune Ollila.

Ylivieskan koulujenväliset hiihtokilpailut Kirkonkylän kansakoululla. Kuva noin vuodelta 1926-1927. Kelloseppä Jaakko Saarela lahjoitti vuonna 1923 Hiihtäjäpatsaan kiertopalkinnoksi koulujen joka talvisiin hiihtokilpailuihin. Kiertopalkinnosta…

Ylivieskan kunnallislautakunnan esimiehen, maanviljelijä Leander Saarelan talo Niemelänkylässä. Perimätiedon mukaan talon tupaosa on noin 200 vuotta vanha, joten sen mukaan se olisi rakennettu 1700-luvun loppupuolella. Rakennuksen…

Ylivieskan kunnallismiesten köydenvetojoukkueen raskassarjalaiset. Vas. Jaakko Takalo, Kusti Mattila (Niemi) ja Jaakko Kivioja.

Ylivieskan kunnan taksoituslautakunta. Valokuvattu kunnantalon pihalla 1934 tai 1935. Tunnistettu: edessä kesk. mv. Joonas Männistö. Takana vas: kunnankirjuri Kauko Laitinen, mv. Jaakko Hautamäki, mv. Jaakko Takalo ja mv. Klaas Kopakkala.

Ylivieskan kunnan taksoituslautakunta vuonna 1915. 1 vas: Jaakko Jaakola (oli kokoushuoneen lämmittäjä), 2: Kalle Jaakola (pikkupoika), 3: Ville Salmela, 4: Matti Haikola, 5: Ville Kallio, 6: Mikko Knuutila vpi, 7: Johan Kankkonen, 8: Leander…

Ylivieskan kunnansairaala n. vuonna 1909. Sairaala perustettiin v. 1904 ja rakennettiin seuraavana vuonna. Sairaalassa oli 10 potilaspaikkaa. Rakennus purettiin uuden sairaalan valmistuttua ja siirrettiin Huhmarille liikuntatoimen käyttöön.

Ylivieskan kunnansairaalaa rakennetaan. Sairaala valmistui vuonna 1952.

Ylivieskan kunnantalo v. 1919–1947. Talon rakennutti Kokkolalainen kauppias Finnilä vuonna 1885, jolloin Pohjanmaan rataa rakennettiin Seinäjoelta Ouluun. Talossa oli Finnilän sivukauppa ja myymälänhoitajan asunto. Myöhemmin kunta osti talon…

Ylivieskan Kuulan 50-vuotisjuhla pidettiin maaliskuussa 1959. Kauppias Aarne Jämsä, ylikonstaapeli Martti Puolakka ja junamies Ilmo Niemistö laskivat Kuulan seppeleen Vapaussodan sankarihaudalle sunnuntaina 22.3.1959.

Ylivieskan Kuulan jäsenten välinen 3000 m:n murtomaajuoksukilpailu pidettiin sunnuntaina 26.5.1929. Kilpailuun osallistui 14 urheilijaa. Juoksun voitti Artturi Cajanus 11,52 min. 2: Reino Kontio 11,53. Juoksijat lähdössä Kankkosen riihen luota…

Ylivieskan Kuulan urheilijoita Raittiusseura Voitto I:n toimitalon pihalla vuonna 1912. Edessä vasemmalta Jussi Melender, Joonas Hakasaari ja Jaakko Saarela. Takana vasemmalta Jaakko Ylitalo, Janne Huhtakangas, Ville Jaakola, Hjalmar Linna, Aukusti…

Ylivieskan lottia koulutuspäivillä kirkonkylän kansakoululla 1930-luvun loppupuolella. Eturivissä vas: rva Tanskanen, Martta Nuorala, keskusjärjestön kouluttaja, pj. Oili Kettunen, Siviä Koponen, Kerttu Tervonen ja 7:?. II rivi: 1: Aini…

Ylivieskan lottia koulutuspäivillä kirkonkylän kansakoululla 1930-luvun loppupuolella. Edessä vas: 1: keskusjärjestön kouluttaja, 2: pj. Oili Kettunen, 3: kouluttaja, 4: Siviä Koponen. II: 1: Sylvi Jaakola, 3: Aune Rintamäki, 4: Ellen…

Ylivieskan lottia Suojeluskuntatalon pihalla vuonna 1939. Toisen tiedon mukaan valokuva on vuodelta 1940, päivältä, jolloin nuoret lotat antoivat lotta-lupauksen, tekivät valan Ylivieskan kirkossa.