Aluksi roomu, sitten keväisin rakennettu ja talveksi purettu renkkusilta välitti liikennettä Pappilan ja Rahkopuhdon väillä aina syksyyn 1912 saakka, jolloin Savisilta valmistui. Etäältä näkyy Kolehmaisen renkkusilta.
Ylivieskan kirkonkylää Aarne Forsmanin kirkon kellotapulista ikuistamana n. vuonna 1909 tai 1910. Etualalla kunnansairaala, taaempana kauppias-värjäri Heikki Melenderin talo ja värihuone. Vasemmalla Pikkupappila.
Ylivieskan kirkonkylää talvella 1910. Etualalla rautatien ylikäytävä. Vasemmalla liikemies Johan Krogeruksen asunto- ja liiketalo ja oikealla Iivari Mäen rakennuttama talo.
Kalajoen suurtulvan näkymiä keväällä 1905. Tulvavesi vei latoja rantaniityiltä ja joen pohjoispuolella lähellä rautatiesiltaa olevan Hiidenkallion myllyn, joka sitten hajoamistilassaan jäi rantatörmälle Niemenkylässä.
Kanttori ja kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827-1913) läheisineen lukkarinpuustellin pihalla vuonna 1897. Hänen vierellään II vaimonsa Anna-Liisa s. Koskela (1863-1951) ja II avioliitosta olevia lapsia. Talon nurkalla lukkarioppilas…
Ylivieskan kirkonkylää vuonna 1896. Kirkko on muutamaa vuotta aikaisemmin peruskorjattu. Erillinen kellotapuli on purettu ja uusi rakennettu kiinni kirkkorakennukseen. Oikealla kansakoulu ja osin näkyvissä koulun uudisrakennus, joka tuli olla…
Sipilän vanhainkoti valmistui keväällä 1955. Ensimmäiset vanhukset tulivat hoitoon maanantaina 23.5.1955. Vanhainkoti oli silloin 48 paikkainen, joista Ylivieskalla oli 38 ja Alavieskalla 10 hoitopaikkaa. Muutostöiden ja laajennuksen myötä…
Ylivieskan kunnansairaala n. vuonna 1909. Sairaala perustettiin v. 1904 ja rakennettiin seuraavana vuonna. Sairaalassa oli 10 potilaspaikkaa. Rakennus purettiin uuden sairaalan valmistuttua ja siirrettiin Huhmarille liikuntatoimen käyttöön.
Ylivieskan kunnan taksoituslautakunta. Valokuvattu kunnantalon pihalla 1934 tai 1935. Tunnistettu: edessä kesk. mv. Joonas Männistö. Takana vas: kunnankirjuri Kauko Laitinen, mv. Jaakko Hautamäki, mv. Jaakko Takalo ja mv. Klaas Kopakkala.