Selaa aineistoja (yhteensä 636)

Vähäkankaan talojen tervahytti Yrttikorvessa. Tervahytin muuraustyön on 1920-luvulla tehnyt muurari Valerius Ilomäki.

Väinö ja Lyyli Rajaniemen talo Kankaan aseman lähiseudulla. Talo on rakennettu 1910-luvulla. Vesikatto on uusittu peltikatteella.

Valkoisen armeijan alokkaita koulutetaan joen jäällä kirkonkylän kansakoulun luona maaliskuun alussa 1918. Vasemmalla Jalmari Ylinen.

Valkoisen armeijan konekiväärimiehiä vuonna 1918. He lienevät Keski-Pohjanmaan II Reservipataljoonan (nimi muutettu myöhemmin II/5. Etelä-Pohjanmaan rykmentti) miehiä. Ylivieskalainen Joonas Uusitalo, joka on valokuvassa takarivissä 3:s…

Valkoisen armeijan sotilaita vapaussodan jälkeen harjoitusten lomassa Hämeessä tai Karjalassa kesällä 1918. Miehistä tunnistettu Vilho Kangas Kantokylästä.

Valtion verotuslautakunta Ylivieskassa. Vas. Ville Kallio K-O-P johtaja, poliisi Juho Tuuvanen, puh.joht.?, ?, Kankaan(?) isäntä Jaakko sekä ”Pikku-Kaisa”(?)

Vanha Helaala oli kai 1840–1850-luvun aikoihin rakennettu. 1920-luvun lopulla talo siirtyi Karjapohjolalle, joka kunnosti tilat makkaratehtaalle. Helaalassa valmistettiin makkaraa useiden vuosien ajan aina yli 1930-luvun puolivälin. Tehtaan…

Vapaussodan miehiä. Istuva mies on Reino Pinolan ilmoituksen mukaan todennäköisesti Joonas Björner (Pellikka) Kantokylästä. Hän taisteli Keski-Pohjanmaan II reservipataljoonan riveissä ja kaatui Hauholla 28.4.1918. Oikealla Vilho Leonard…

Vapaussodan rintamanaisia sotilaille vaatteita valmistamassa Stenbäckin tuvassa. Vas. Martta Mattila, Ida Sipilä, Aino Hannula, Saima Melantie, Ida Kivioja, Siiri Ojakangas, Jenny Ylinen ja Aino Kivioja.