Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 636)

  • Kokoelma: Ylivieskan kotiseutuarkisto

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6273.jpeg
Ylivieskan kirkon vanhat ja vaurioituneet kirkonkellot korvattiin Saksasta vuonna 1902 hankituilla teräskelloilla. Isompi kello lienee luovutettu sulatettavaksi, mutta pienempi vuonna 1751 valettu 1 kippunnan (170 kg) painoinen kirkonkello oli…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6274.jpeg
Vuonna 1892 alkaneiden kirkon peruskorjausten ja muutostöiden valmistuttua myytiin rakennusjätteet ja käytöstä poistetut kalusteet huutokaupalla. Vanha saarnastuoli joutui Alahäivälään Niemelänkylälle ja oli vuosikymmeniä talon…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6275.jpeg
Ylivieskan kirkon mustapenkki (=häpeäpenkki). Mustapenkki oli jalkapuun ohella kirkoissa käytetty rangaistusväline, jossa varkaudesta, siveellisyysrikoksesta ym. julkiseen häpeärangaistukseen tuomittu henkilö sai istua kirkkokansan…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6276.jpeg
Ylivieskan pappila Rahkorannasta valokuvattuna. Vasemmalla oleva pappilarakennus oli vuodelta 1775. Keskellä oleva päärakennus oli rakennettu vuonna 1825 taitekattoisena, kuten vielä kuvassa. 1890-luvulla taitekatto muutettiin tavanomaiseksi…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6278.jpeg
Ylivieskan pappila sunnuntaina 28.6.1959. Päärakennus, jossa oli myös kirkkoherranvirasto, oli rakennettu vuonna 1825. Matalampi osa, vanha pappila, oli rakennettu 1775 ja liitettiin lisärakennuksella myöhemmin uudemman rakennuksen yhteyteen.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6279.jpeg
Ylivieskan kappeliseurakunta itsenäistyi kirkkoherrakunnaksi senaatin päätöksellä 16.12.1861. Johan Petter Bäckman valittiin ensimmäiseksi kirkkoherraksi, ja hän tuli virkaansa 1.5.1875 Kemijärveltä. Hän kuoli Ylivieskassa 22.5.1892, ja…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6280.jpeg
Ylivieskan V kirkkoherra lääninrovasti Iisakki Eemeli Peltonen. Hän oli kotoisin Nurmosta Etelä-Pohjanmaalta ja tuli Ylivieskan kirkkoherraksi Pattijoelta 1.5.1937.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6281.jpeg
Pietari Päivärinta oli Ylivieskan seurakunnan lukkarina vuosina 1868-1913. Hän syntyi Ylivieskan Alpuminkankaalla köyhän itsellisen poikana 18.9.1827. Päivärinta oli kansankirjailija ja kirjoitti useita kansanelämää kuvaavia kirjoja. Hän…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6283.jpeg
Pietari Päivärinnan hautapatsas paljastettiin Ylivieskan kirkkomaalla hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä sunnuntaina 18.9.1927. Kuvassa omaisia paljastetun patsaan luona.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6284.jpeg
Kanttori Antti Koskela ja hänen vaimonsa Anna Elin Matilda, s. Auranen. Antti Koskela oli Ylivieskan kanttorina 1914–1937. Hänen aikanaan kirkkoon hankittiin ensimmäiset urut seurakunnan vuonna 1915 tekemällä päätöksellä. Kanttori Koskelan…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6288.jpeg
Seurakunnan järjestämä kiertokoulu Takalo-Kippolan talossa Niemelänkylässä noin vuonna 1910-1914. Keskellä vas. Takalo-Kippolan emäntä, oik. kiertokoulunopettaja Olga Brand.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6291.jpeg
Ylivieskan kiertokoulu Ylitalon portailla. Opettajatar keskellä on Aino Päivärinta. Kuvassa mm. Erkki ja Anni Grönroos, Hanna Pudas, Vieno Aho, Salli Timlin, Ilona Wittenberg.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6292.jpeg
Herättäjäjuhlat Ylivieskassa heinäkuussa 1919. Herännäiskansaa seurakentällä maanviljelijä Oskari Jaakolan talon Kotirannan pihalla. Herättäjäjuhlien aikana kuoli Ylivieskan kirkkoherra Jonathan Montin.