Maanviljelijä Mikko Knuutila npi. Hän oli kuntakokouksen puheenjohtaja ja kihlakunnanoikeuden lautamies. Oli perustamassa Ylivieskan Suojeluskuntaa syksyllä 1917. Sai surmansa ampumavälikohtauksessa Ylivieskan asemapäällikön virkahuoneessa…
Mikko Ylitalo. Valokuva lie opiskeluajalta Kajaanin seminaarissa 1910-luvulla. Mikko Ylitalo toimi mm. Ylivieskan kirkonkylän kansakoulun johtajaopettajana, myöhemmin Keski-Pohjanmaan kansakoulupiirin tarkastajana Kokkolassa. Sai kouluneuvoksen…
Aarne Pietari Kassinen. Ylioppilaskuva 1910-luvun loppupuolelta. Kassinen oli kotoisin Oulusta. Toimi Kalajoen hoitoalueen metsänhoitajana Ylivieskassa useiden vuosikymmenien ajan. Sai ylimetsänhoitajan arvonimen.
Maanviljelijän poika Kustaa Vähäkangas Uudenkankaan talosta Vähältäkankaalta. Hän taisteli vapaussodassa joukkuepäällikkönä ja kaatui Hauholla 28.4.1918.
Nikolai Pälli. Vasemmassa käsivarressa Ylivieskan Suojeluskunnan käsivarsinauha. Alkuperäisen valokuvan takana teksti: 12/5 kk 1918. Muisti Maijulle N. Pälliltä.
Etelä-Pohjanmaalta Ylivieskan Niemelänkylään muuttanut Sanna Maija Korpela toimi 1920-luvun alkuvuosina maalaiskirjeenkantajana Ylivieskassa. Kuljetti postia Ylivieskan postitoimistosta Niemelänkylään 3 kertaa viikossa. Talvisin matkanteko…
Pientilallinen Leander Säily Raudaskylästä. Oli itseoppinut maanmittari, lankmeetari ja kaupanvahvistaja. Hän oli kihlakunnanoikeuden lautamies, herastuomari.
Puutavaraliikemies Harald (Harkko) Mäki, vaimonsa Ellen, s. Bom ja heidän lapsensa, vas. Sirkka, Maija, Kaisa ja Hilkka. Valokuva lienee vuodelta 1940. Nuorin lapsi Risto syntyi 1944.
Kouluneuvos, rovasti Juho Kytömäki ja vaimonsa Ida, s. Saarinen kodissaan Raudaskylässä. Seinällä valokuva talvisodassa 20.12.1939 kaatuneesta pojastaan Niilosta ja jatkosodassa 7.9.1941 kaatuneesta pojastaan Paavosta. Juho Kytömäki toimi…
Kunnanlääkäri Elias Aaro Voutilainen 70-vuotispäivänään 13.4.1954. Taustalla ylivieskalaisten taidemaalari Tauno Miesmaalla Voutilaisen 60-vuotispäiväksi maalauttama muotokuva. Voutilainen oli syntynyt Pälkjärvellä. Hän toimi Ylivieskan…
Sanomakelloja vainajalle 26.3.1901 soitettaessa halkesi toinen 1700-luvulla hankituista kirkonkelloista ”aivan keskeltä soittoa ja päästi pahan rämäjävän äänen laidoistaan. Kellolla onkin jo päiviä hartioillaan, lähes 200 vuoden…
Ylivieskan kirkko noin vuonna 1910–1912. Etualalla lapsia, suurin osa kai koululaisia reppuineen. Eräällä koulupojalla on öljykannu kädessään ja ilmeisesti saanut kotoa asiakseen ostaa lamppuöljyä kodin öljylamppuihin.
Ylivieskan kirkon vanha ja lahoksi käynyt paanukatto purettiin vuonna 1927 ja kirkko katettiin galvanoidulla peltillä. Kattamisen suorittivat ylivieskalaiset Laineen peltisepät. Vanha risti pudotettiin alas ja uusi peltillä päällystetty…