Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 636)

  • Kokoelma: Ylivieskan kotiseutuarkisto

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6232.jpeg
Pohjanmaan ja Savon radan opastimet - semafoorit - rautatiesiltojen pohjoispuolella lähellä Kiviojan ylikäytävää. Opastimien välistä näkyy poliisi Jaakko Visurin talon pääty.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6233.jpeg
Ylivieskan rautatieasema 1930-luvun loppupuolella. Vasemmalla asemaravintolan sisäänkäyntipääty. Lehtikioski, asemarakennus ja posti osin näkyvissä. Aseman ja postin välissä oleva tavaramakasiini jää asemarakennuksen ja puuston taakse.…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6234.jpeg
Ylivieskan asemaravintola rakennettiin Iisalmen ja Ylivieskan välisen rautatien rakennusvaiheen aikana 1920-luvun puolivälin aikoihin. Rakennus paloi joulun alla 1971.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6235.jpeg
Rautatien asuntokasarmi (vain osin näkyvissä) rakennettiin Ylivieskan ja Iisalmen välisen rautatien rakennustyön aikoihin. Valokuva jatkosodan ajoilta, mahdollisesti vuodelta 1944.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6236.jpeg
Rautatien topparoikka ruokatauolla Kiikkukankaalla. Henkilöt edessä vas. Veikko Kastell, Heikki Hillukkala, Toivo Aho, Harry Tuuvanen, Reino Haikola, Ville Jääskeläinen, Reino Nurmi, Joonas Törmälä ja Valtteri Timlin. Takana vas. Viljo…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6237.jpeg
Rautatien topparoikka ratatöissä Salmiperän ja Perkkiön välillä Sydännevan kohdalla. Oikealla seisova mies on topparoikan puhelinpäivystäjä Yrjö Melender.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6238.jpeg
Topparoikka ratatöissä 1960-luvun aikoihin. Kuvasta tunnistettu Lauri Mattila (Oja-Mattila) vasemmalla.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6239.jpeg
Postilaitos rakennutti postitalon Ylivieskan rautatieaseman läheisyyteen. Talo valmistui syksyllä 1921. Talon I:ssä kerroksessa oli postitoimisto ja II:ssa kerroksessa postinhoitajan asunto. Talo purettiin vuonna 1973. Aikaisemmin posti oli…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6241.jpeg
Maanviljelijä Juho Jaakola ja vaimonsa Jemiina. Valokuva lienee 1890-luvun lopulta.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6242.jpeg
Juho Marjakangas, ”Nietti-Jussi” Raudaskylästä. Hän oli monien aikansa tapahtumien runomittaan ikuistaja.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6243.jpeg
Räätäli Heikki Engelbrekt Luoma ja vaimonsa Sofia, s. Vähäsalo. Heikki Luoman perhe muutti Sievistä 1890-luvulla Ylivieskaan, missä Heikki toimi räätälinä kuolemaansa saakka.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6244.jpeg
Ylivieskalaisia Kekajärvellä sunnuntaisella huviretkellä kesällä 1916. Edessä pitkällään nimismies Veikko Soriola, ja edessä oikealla rouva Hiltunen. Takana olevista miehistä tunnistettu kauppias Israel Hiltunen. Vasemmalla naisryhmässä…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6245.jpeg
Ylivieskalaisia sunnuntaipäivää viettämässä Kekajärvellä kesällä 1915 tai 1916. Etualalla Ilona Wittenberg. Veneen peränpitäjänä Ylivieskan apteekkarin tytär Ebba Forsman.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6246.jpeg
Mikko Haikola, Hongiston Mikko, raatajavanhus Niemelänkylästä. Valokuva on 1920-luvulta.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6247.jpeg
Haapamaan väkeä askareissaan talon tuvassa Vähälläkankaalla. Edessä oikealla Haapamaan vanha isäntä ja emäntä Antti ja Sanna Vähäkangas.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6248.jpeg
Värjäri-kauppias Heikki Melender ja vaimonsa Edla Sofia, s. Sparf. Heikki Melender oli kotoisin Evijärveltä, vaimo Essen (Ähtävän) pitäjästä. He muuttivat Kannuksesta Ylivieskaan vuonna 1893. Heikki Melender harjoitti värjäystoimintaa ja…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6249.jpeg
Teurastaja Leander Välitalo, ”Lahtari-Lea” ja II vaimonsa Amanda, s. Salmi. Hän oli entisen ruotusotamiehen Joonas Salmen ja vaimonsa Anna Lovisan, s. Bäck tytär. Aviopuolisot lukeutuivat lestadiolaisiin.